Kestävä kehitys on kääntynyt laskusuuntaan ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun YK:n jäsenmaat sopivat kestävän kehityksen tavoitteista vuonna 2015.

Koronapandemian seurauksena köyhyys ja työttömyys ovat lisääntyneet, koulutustilanne ja kansanterveys heikentyneet, käy ilmi tänään julkaistusta YK:n ja Bertelsmann-säätiön raportista.

”Koronapandemia loi globaalin terveyshätätilan mutta myös kestävän kehityksen kriisin”, varoittaa raportin pääkirjoittaja Jeffrey D. Sachs tiedotteessa.

Kestävän kehityksen tavoitteita on 17, ja ne on määrä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Niistä tärkein on äärimmäisen köyhyyden poistaminen. Raportti asettaa vuosittain maailman maat järjestykseen sen mukaan, miten tavoitteissa on edetty.

Suomi nousi tänä vuonna ensimmäistä kertaa indeksin ykkössijalle. Myös muut kärkimaat ovat vauraita maita: Ruotsi, Tanska, Saksa, Belgia, Itävalta, Norja, Ranska, Slovenia ja Viro.

Hännillä olevia maita ovat monet maailman köyhimmät maat, kuten Keski-Afrikan tasavalta, Etelä-Sudan, Tšad ja Somalia.

Vauraiden maiden pärjäämistä indeksissä selittää se, että monet tavoitteista liittyvät sosiaalis-taloudelliseen kehitykseen. Esimerkiksi Suomi on saavuttanut köyhyyteen, laadukkaaseen koulutukseen, puhtaaseen veteen ja sanitaatioon sekä puhtaaseen ja kohtuuhintaiseen energiaan liittyvät tavoitteensa.

Suomen suurimmat haasteet taas liittyvät vastuulliseen kuluttamiseen ja tuotantoon sekä ilmastotoimiin.

Raportti muistuttaakin, että edes mikään indeksin kärkimaista ei ole saavuttamassa kaikkia tavoitteita.

Lisäksi rikkaat maat luovat niin sanottuja heijastevaikutuksia, jotka estävät muita maita saavuttamasta tavoitteita. Heijastevaikutukset liittyvät esimerkiksi kestämättömiin tuotantoketjuihin, saasteisiin, luonnonvarojen kulutukseen, asekauppaan ja veronkiertoon. Esimerkiksi Suomi on vasta sijalla 135, kun tarkastellaan heijastevaikutuksiin liittyvää indeksiä. Vähiten heijastusvaikutuksia taas luovat Myanmar, Sudan ja Somalia.  

Raportissa muistutetaan myös, että matalan tulotason mailla ei huonon luottokelpoisuuden takia ole mahdollista ottaa lainaa pandemian vaikutusten selättämiseksi. Tämän vuoksi rikkaat maat todennäköisesti toipuvat pandemiasta nopeammin.

”Edistyksen palauttamiseksi kehitysmaat tarvitsevat merkittävästi lisää taloudellista liikkumavaraa globaalin verouudistuksen ja monenkeskisten kehityspankkien rahoituksen avulla”, Sachs sanoo.

Kehitysmaiden toipumista tukisivat myös esimerkiksi velkahelpotukset sekä parempi veronkantokyky, raportissa todetaan.