Suomalaisjärjestöt ovat julkaisseet ensimmäistä kertaa suosituksensa siitä, mihin asioihin pitäisi kiinnittää huomiota, kun arvioidaan, onko Suomi noudattanut YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia (TSS) koskevaa sopimusta.

16 järjestön mukaan Suomen pitäisi muun muassa puuttua vähemmistöjen ja maahanmuuttajien kohtaamaan syrjintään, uudistaa translaki, lopettaa intersukupuolisten lasten ei-lääketieteelliset leikkaukset, nostaa kehitysyhteistyörahoitusta sekä nostaa perusturva tasolle, joka kattaa todelliset elinkustannukset.

TSS-sopimus kuuluu YK:n tärkeimpiin ihmisoikeussopimuksiin. Sen toimeenpanoa valvoo TSS-komitea, jolle jäsenvaltiot raportoivat määrävuosin sopimuksen toimeenpanosta.

Ensi vuoden raportointikierros on uudenlainen, sillä Suomi on siirtynyt niin sanottuun yksinkertaistettuun menettelyyn. Siinä YK:n TSS-komitea toimittaa Suomelle listan käsiteltävistä asioista eikä koko sopimusta tarvitse käydä raportissa läpi.

Järjestöt puolestaan pääsevät esittämään suosituksensa TSS-komitealle siitä, mitä asioita Suomen pitäisi käsitellä raportissaan.

Ihmisoikeusliiton johdolla tehdyissä järjestöjen suosituksissa kehotetaan komiteaa kysymään Suomelta muun muassa syrjinnän vastaisista toimista. Järjestöt muistuttavat, että hiljattain tehdyn tutkimuksen mukaan 63 prosenttia Suomessa asuvista afrikkalaistaustaisista on kohdannut rasismia. Monet vähemmistöt, kuten romanit, vammaiset ja afrikkalaistaustaiset, kohtaavat syrjintää myös työelämässä. Myös transsukupuolisten sterilisaatiovaatimus nostetaan esiin yhtenä ihmisoikeusongelmana.

Suomen pitäisi suositusten mukaan myös kertoa seuraavassa TSS-raportissaan siitä, miten se aikoo pitää kiinni lupauksestaan nostaa kehitysyhteistyörahoituksen osuus 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Suomi sai asiasta huomautuksen YK:n TSS-komitealta jo viime kierroksella, mutta siitä huolimatta se leikkasi kehitysyhteistyörahoitusta rajusti vuonna 2016.

Järjestöt toivovat, että Suomelta kysytään myös naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnasta. Suomi on usein saanut kansainvälisiltä valvontaelimiltä kehotuksia vahvistaa toimiaan. Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunnalla ei ole riittävästi resursseja eikä mandaattia toimia, suosituksissa todetaan.

Suomi saa TSS-komitean ennakkokysymyslistan tämän vuoden maaliskuussa, ja sen on määrä raportoida ensi vuoden maaliskuussa.