Hallituspuolueiden edustajat puolustivat kehitysyhteistyön keskittämistä yrityksiin eilen Porin SuomiAreenalla. Järjestöt taas muistuttivat, etteivät yritykset voi tehdä kaikkea. 

"Jotta ihmisiä saadaan pysyvästi jaloilleen, tarvitaan yrittäjyyteen ja yritysyhteistyöhön investoimista. Sadan miljoonan euron panoksella voidaan saada miljoonalle puhdasta energiaa, kuten Itä-Afrikassa on Finnfundin projekteissa tapahtumassa. Se on enemmän kuin lahjarahalla saataisiin aikaan", sanoi tuore kehitysministeri Kai Mykkänen (kok) puolueiden kehitysyhteistyöjärjestö Demo ry:n järjestämässä kansanedustajien keskustelussa.

Hän kritisoi vastakkainasettelua kehitysyhteistyön eri toimintatapojen välillä.

"Pitää katsoa, millaisessa tuessa mikäkin instrumentti on paras ja mennä sen mukaan eteenpäin", hän sanoi.

Vuosittain järjestettävän, keskustelutapahtumista koostuvan SuomiAreenan yhtenä teemana olivat tänä vuonna kansalaisjärjestöt. Demon lisäksi oman tapahtuman järjesti myös kehitysjärjestöjen katto-organisaatio Kepa, jonka keskusteluun osallistunut kansanedustaja ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk) painotti Mykkäsen tavoin yritystoiminnan tärkeyttä kehitysmaissa, joskaan se ei hänen mukaansa ole ainoa väline, vaan myös järjestöjä tarvitaan. Kaikkonen kommentoi myös tänä vuonna toteutettuja kehitysyhteistyövarojen leikkauksia.

"Kyllähän kehitysyhteistyörahoille olisi ollut käyttöä. Se oli yksi kurjimmista säästökohteista", hän myönsi.

Hallitus leikkasi tänä vuonna kehitysyhteistyöstä noin kolmanneksen. Järjestöissä närää on herättänyt erityisesti se, että samaan aikaan kehitysrahoituslaitos Finnfundin pääomitusta lisättiin 130 miljoonalla eurolla, mitä ulkoasiainvaliokuntakin arvosteli.

Yritykset eivät auta köyhimpiä

Leikkaukset ovat koskettaneet erityisen kovaa järjestöjä, sillä esimerkiksi ohjelmatukea saavilta järjestöiltä vietiin tänä vuonna pääsääntöisesti 38 prosenttia niiden tuesta. Kepa julkaisi tällä viikolla selvityksen, jonka mukaan leikkausten seurauksena järjestöt ovat keskeyttäneet, karsineet tai jättäneet aloittamatta satoja hankkeita ja yli miljoona ihmistä on jäänyt ilman tukea.

Suomessa järjestöistä on irtisanottu ainakin 50 työntekijää, henkilötyövuosia on menetetty vähintään tuplasti saman verran. Kehitysmaissa työskenteleviä suomalaisia ja paikallisia työntekijöitä on irtisanottu yli 360. Kokonaisvaikutukset ovat todennäköisesti vielä mittavammat, sillä kyselyyn osallistui vain noin kolmannes ulkoministeriön tukea saavista järjestöistä.

Järjestöjen työ on ollut suurennuslasin alla viime aikoina muutenkin, sillä viime vuonna tehdyssä riippumattomassa selvityksessä niiden työtä moitittiin pirstaleiseksi ja vaadittiin selvitystä työn vaikuttavuudesta.

Järjestöillä on kuitenkin edelleen roolinsa, todettiin Kepan SuomiAreena-keskustelussa. Turisteja kehitysmaiden kotitalouksiin majoittavan matkailuyrityksen Duara Travelsin Elina Voipio muistutti, että yritysten mahdollisuudet kehitysmaissa ovat rajalliset.

"Haluan uskoa, että bisnes ja maailmanparannus sopivat yhteen. Yritykset joutuvat kuitenkin tekemään kompromisseja eri tavoin kuin järjestöt. Esimerkiksi me emme voi ottaa majoittajiksi kaikkein köyhimpiä, sillä heillä ei ole siihen valmiuksia", sanoi.

Myös Kepan asiantuntija Auli Starck sanoi, että köyhimpien tavoittaminen on nimenomaan järjestöjen työtä, ei yritysten. Hän muistutti, että järjestöt tekevät työtä sellaisten aiheiden parissa, jotka eivät yrityksiä kiinnosta – esimerkiksi naisiin kohdistuvan väkivallan parissa.

"Järjestöt voivat myös lisätä ihmisten osaamista, jolloin heistä tulee kelpoa työvoimaa tai he voivat perustaa omia yrityksiä. Voimme tukea myös kehitysmaiden omia järjestöjä, mitä muiden on vaikea tehdä", Starck totesi.

Keskusteluun osallistuneen Kirkon Ulkomaanavun rahoitus- ja viestintäjohtajan Ritka Heinon mukaan yritysten ja järjestöjen pitäisi tehdä yhteistyötä, ei asettautua vastakkain.

"Esimerkiksi Ulkomaanapu toimii hauraissa maissa, joissa käydään konflikteja. Niissä kehitysyhteistyö ei ihan heti siirry yrittäjyyteen. Järjestöillä on tärkeä merkitys esimerkiksi siinä, että nuoret miehet eivät liittyisi Isisiin. Yritykset eivät voi auttaa siinä kuin työllisyyden kautta", hän sanoi.