Tunisiassa on järjestetty ensimmäiset kunnallisvaalit sitten vuoden 2011 vallankumouksen. Sunnuntaina järjestettyjen vaalien lopullisia tuloksia odotetaan tänään, mutta alustavien tietojen mukaan eniten ääniä saavat sitoutumattomat ehdokkaat sekä samaan hallituskoalitioon kuuluvat puolueet, islamilainen Ennahda sekä maallinen Nidaa Tounes.

”Ensimmäisillä demokraattisilla paikallisvaaleilla on todella iso merkitys Tunisiassa. Tarjolla oli yli 7 000 paikkaa, ja ehdolla oli valtava määrä uusia poliitikkoja”, kertoo demokratia-alan kehitysyhteistyötä tekevän Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö – Demo ry:n ohjelmakoordinaattori Emma Pajunen, joka vieraili maassa vaalien aikaan.

Kunnallisvaaleissa oli ehdolla yli 57 000 ihmistä. Pajunen kertoo, että heistä yli puolet oli alle 35-vuotiaita ja noin puolet naisia. Nuorille ja naisille sekä vammaisille oli ehdokaslistoissa omat kiintiöt, mutta esimerkiksi nuorten määrä ylitti lopulta vaaditun minimitason.

Demo tukee maan pääkaupungissa Tunisissa politiikkakoulua, jossa muun muassa koulutetaan poliittisesti aktiivisia nuoria esimerkiksi monipuoluedemokratiasta ja osallistavasta politiikasta. Myös sen opiskelijoita asettui ehdolle kunnallisvaaleissa.

”Nuoret ehdokkaat olivat täpinöissään vaaleista. He ovat ylpeitä siitä, että Tunisia on demokratian edelläkävijämaa ja ajattelevat, että vaikka demokratia etenee hitaasti, eteenpäin mennään. Myös naisehdokkailla on ollut kova draivi viedä eteenpäin naisten oikeuksia”, Pajunen kertoo.

Turhautuminen kasvaa

Tunisialaiset syrjäyttivät vuoden 2011 vallankumouksessa maata lähes 25 vuotta hallinneen diktaattori Zine el-Abidine Ben Alin. Tapahtumat johtivat demokratiaa vaativiin mielenosoituksiin läpi arabimaiden, mutta Tunisiaa on pidetty lopulta lähes ainoana onnistuneena esimerkkinä siirtymisestä demokratiaan.

Maassa on uusi perustuslaki, ja se järjesti vuonna 2014 onnistuneesti parlamenttivaalit sekä presidentinvaalit. EU-tarkkailijoiden mukaan myös kunnallisvaalit sujuivat pääosin reilusti.

Kunnallisvaaleja on pidetty tärkeänä Tunisian demokratiakehityksen kannalta, sillä Ben Alin aikaan maassa oli vahva keskushallinto, joka nimitti kunnallispoliitikot. Nyt maan tavoitteena on siirtää asteittain valtaa kunnille. Ensimmäisenä niille siirretään muun muassa teiden kunnossapito ja jätehuolto.

Kunnallisvaaleja kuitenkin lykättiin neljä kertaa lainopillisten kiemuroiden ja valmistautumisen takia, ja lopulta äänestysprosenttikin jäi noin 35:een.

Syynä on pidetty muun muassa sitä, että tunisialaiset ovat turhautuneita maan työttömyyteen, köyhyyteen, korruptioon ja poliitikkojen kiistoihin. Pajusen mukaan äänestysprosenttiin vaikutti luultavasti myös se, että valmistautumisaika jäi lyhyeksi, eikä monella äänestäjällä ollut riittävästi tietoa vaaleista.

Vaaleissa oli tiukat säännöt esimerkiksi siitä, miten tasapuolinen median pitää olla ja missä kampanjointia saa tehdä. Siksi ne eivät juuri näkyneet katukuvassa.

Tunisialais-brittiläinen tutkija Intissar Kherigi arvioi, että siitä huolimatta kunnallisvaaleilla voi olla suuri merkitys demokratian kannalta. Tähän mennessä puoluepolitiikka on ollut pitkälti ideologista, mutta kunnallispolitiikka pakottaa puolueet keskittymään paikalliseen tasoon ja konkreettisiin ratkaisuihin, hän kirjoittaa Middle East Eye -uutissivustolla.