Suomi jatkaa kehityspolitiikassa tutuksi tullutta ihmisoikeusperustaista linjaa, lupaa uusi kehitysministeri Sirpa Paatero (sd). Perjantaina virkaansa nimitetty Paatero puhui ulkoministeriön järjestämässä ihmisoikeusseminaarissa maanantaina.

"Haluan jatkaa hyvin toiminutta linjaa tästä eteenpäinkin. On ilo ja kunnia saada olla mukana Suomen vanhan linjan jatkajana", Paatero muotoili uransa ensimmäisessä puheenvuorossa.

Hän korosti ihmisoikeuksien edistämistä aina ruohonjuuritasolta kansainvälisiin sopimuksiin asti sekä eri tasojen yhdistämistä. Koska kehitysministerin salkkuun kuuluu myös valtion omistajaohjaus, esimerkiksi edellisen ministerin aikana ilmi tullut Stora Enson lapsityövoimatapaus on hyvä mahdollisuus edistää ihmisoikeuksia, hän sanoi.

Paatero kertoi myös aikovansa tavata suomalaisia kansalaisjärjestöjä joko kahdenvälisesti tai isompana joukkona yhteistyön syventämiseksi.

Ihmisoikeudet vasta paperilla?

Käytännössä Paateron linjaus tarkoittaa kehitysministeri Heidi Hautalan (vihr) vuonna 2012 julkistaman kehityspoliittisen toimenpideohjelman toteuttamisen jatkamista. Sen teemaksi on noussut ihmisoikeusperustainen kehityspolitiikka, jota ulkoministeriö on kuluvalla vaalikaudella vienyt eteenpäin muun muassa julkaisemalla toimintaohjeen ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan toteuttamisesta. 

Parantamisen varaa ihmisoikeusperustaisuuden toteuttamisessa kuitenkin riittää, todetaan ulkoministeriön rahoittamassa Åbo Akademin tutkimuksessa, jota esiteltiin maanantain seminaarissa.

Tutkimuksessa tarkastellaan Suomen Etiopiassa ja Keniassa toteutettavia kehitysyhteistyöhankkeita sukupuolten tasa-arvon sekä vammaisten huomioinnin näkökulmasta.

"Politiikkatasolla ponnisteluja on kyllä ollut, mutta käytännössä ei niinkään", summasi yksi tutkimuksen tekijöistä,  tutkija Hisayo Katsui.

Ihmisoikeusperustaisuusajatteluun kuuluu esimerkiksi kehitysyhteistyön varsinaisten hyödynsaajien mukaan ottaminen oman kehityksensä edistämiseen. Tutkimuksessa kuitenkin kritisoidaan esimerkiksi sitä, ettei kaikkia hyödynsaajia ole otettu riittävän hyvin mukaan hankkeiden toteuttamiseen. Ministeriön sisällä koko ihmisoikeusperustaisuuden käsitettä ei ymmärretä kovin hyvin ja asiantuntijoista on pulaa, tutkimuksessa kerrotaan.

Tuloksena epätasa-arvo voi pahimmassa tapauksessa lisääntyä, Katsui varoitti. Hän kertoi vierailleensa tutkimuksen aikana Etiopiassa Suomen rahoittamassa opettajien resurssikeskuksessa, jota ei ollut rakennettu vammaisten kannalta esteettömästi – vaikka keskuksen rakentaminen liittyi erityisopetuksen tukihankkeeseen.

Tutkimussuositusten mukaan kaikissa ulkoministeriön hankkeissa pitäisikin jatkossa olla perinpohjainen analyysi hankkeen ihmisoikeusvaikutuksista.

Ulkoministeriön edustajien mukaan tutkimuksen suositukset otetaan jatkossa huomioon ja osa on jo toteutettu: esimerkiksi kehitysyhteistyön laatua tarkkailevan ryhmän on otettava ihmisoikeusnäkökohdat uuden ohjeistuksen mukaan huomioon. Lisäksi kritisoidut hankkeet on suunniteltu ennen nykyistä kehityspoliittista ohjelmaa, muistutti kehityspoliittisen osaston apulaisosastopäällikkö Riikka Laatu.