Epävarmassa tilanteessa olevat turvapaikanhakijat ja muut maahanmuuttajat ovat tänä vuonna ottaneet yhä useammin ottaneet yhteyttä Pakolaisneuvonta ry:n paperittomille tarkoitettuun oikeudelliseen neuvontapalveluun. Paperittomat-hankkeen neuvontaan on tänä vuonna tullut lähes 300 yhteydenottoa; viime vuonna määrä jäi yhteensä 313:een.

Kasvua saattaa selittää hankkeen henkilöstöresurssien paraneminen, mutta neuvontatyössä näkyy myös turvapaikanhakijoiden määrän kasvu sekä maahanmuuttopolitiikan tiukentuminen, kertoo hankkeen koordinaattori Meri Korniloff.

Korniloffin mukaan etenkin turvapaikanhakijoiden yhteydenotot neuvontapalveluun ovat ovat tänä vuonna lisääntyneet. Heitä tuli Suomeen viime vuonna yli 32 000, enemmän kuin koskaan. Myös heidän tukihenkilöidensä yhteydenotot ovat lisääntyneet.

"Monet pohtivat ennakolta mahdollisuuksiaan ja osa taas on jo saanut ensimmäisen kielteisen päätöksensä. Yhteydenotoissa näkyy myös, että ihmiset ovat usein huolissaan ja hätääntyneitä", hän kertoo.

Paperittomilla tarkoitetaan käytännössä Suomessa ilman laillista oleskeluoikeutta olevia. Kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden lisäksi heihin kuuluvat esimerkiksi ne, joiden viisumi on syystä tai toisesta umpeutunut sekä ne, jotka haluavat oleskella Suomessa perheensä kanssa, mutta siihen ei ole laillista mahdollisuutta. Paperittomat-hankkeessa annetaan paperittomien lisäksi ylipäätään epävarmassa oleskelutilanteessa oleville neuvontaa sähköpostitse, puhelimitse ja kasvokkain esimerkiksi paperittomien Global Clinic -terveysklinikoilla.

"Vapaaehtoinen paluu" herättää kysymyksiä

Korniloffin mukaan yhteydenottajien yleisin kysymys neuvontapalveluille on, miten oman oleskelunsa voi laillistaa Suomessa. Viime aikoina se on käynyt yhä vaikeammaksi, sillä turvapaikanhakijoiden määrän kasvaessa myös maahanmuuttopolitiikka on tiukentunut.

Maahanmuuttovirasto päivitti viime syksynä turvallisuusarvioitaan Afganistanista, Irakista ja Somaliasta kevyempään suuntaan, ja tämän vuoden kesäkuussa jo 77 prosenttia irakilaisista turvapaikanhakijoista sai kielteisen päätöksen. Toukokuussa ulkomaalaislaista puolestaan poistettiin humanitaarisen suojelun tarve perusteena oleskeluluvalle, mikä tarkoittaa, että kansainvälistä suojelua on entistä vaikeampi saada.

"Jos ihmisten mahdollisuudet laillistaa oma oleskelunsa kaventuvat, silloin on selvää, että osa heistä valitsee paperittomuuden."

Viime kesänä, jo ennen turvapaikanhakijoiden tulon kasvua, Suomessa tehtiin myös lakimuutos niin sanotusta vapaaehtoisesta paluusta. Se tarkoittaa, että kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneen ihmisen on palattava "vapaaehtoisesti" kotimaahansa eikä hän voi saada edes tilapäistä oleskelulupaa, kuten aiemmin. Samalla hänet voidaan poistaa vastaanottopalveluiden piiristä.

Korniloff kertoo, että muutos on tuonut ennakoivia kyselyitä myös Pakolaisneuvonnan neuvontapalveluun. Hän uskoo, että lain vaikutukset tulevat näkymään pian. Pakolaisneuvonnan pelkona on, että Suomeen syntyy uusi paperittomien ryhmä samalla, kun viranomaiset ovat täysin tietoisia asiasta.

"On selvää, että viranomaisten tehtävänä on turvata perusoikeudet ja ihmisarvoinen elämä kaikille. Tällä hetkellä tarkkoja seurauksia ei vielä tiedetä, mutta jos ihmisten mahdollisuudet laillistaa oma oleskelunsa kaventuvat, silloin on selvää, että osa heistä valitsee paperittomuuden", hän toteaa.

Lait eivät muutu, mutta tieto leviää

Käytännössä paperittomien tilanne Suomessa on hankala. Heillä ei ole oikeuksia esimerkiksi muihin kuin kiireellisiin terveydenhoitopalveluihin lukuun ottamatta Helsinkiä ja Turkua, joissa alaikäiset ja raskaana olevat saavat hoitoa laajemmin. Järjestöt ovat pitkään kampanjoineet terveydenhuoltopalveluiden laajentamisen puolesta ihmisoikeussopimuksiin vedoten, mutta viime vuoden keväänä aikaan saatu lakiesitys jäi pöydälle.

Vaikka lainsäädäntö ei olekaan edistynyt, Korniloffin mukaan myönteistäkin kehitystä paperittomien asemassa on tapahtunut sen jälkeen, kun Paperittomat-hanke vuonna 2012 aloitti.

"Eri toimijat, kuten kansalaisyhteiskunta, ovat yhä enemmän mukana puolustamassa paperittomien oikeuksia. Ihmiset ovat tietoisempia asioista ja halukkaita myös osallistumaan. Esiin on saatu myös ihmisoikeuslähtöistä tietoa", hän sanoo.