Maailman ensimmäinen syvänmeren kaivoshanke Papua-Uuden-Guinean rannikolla on jumissa. Rahoituksesta kiistellään, ja epäilykset hankkeen arvaamattomista ympäristövaikutuksista ovat voimistuneet.

Kanadalainen Nautilus Minerals sai vuonna 2011 Papualta luvan kaivaa kultaa ja kuparia 1,6 kilometrin syvyydestä. Malminetsintä on käynnissä Tyynellämerellä myös Tongan, Vanuatun, Fidžin ja Salomonsaarten vesillä.

Syvänmeren kaivostoiminnan vaikutukset alueen rikkaaseen ja haavoittuvaan meriluontoon kuitenkin huolestuttavat yhä enemmän tutkijoita ja asukkaita. Papuan hallitus sai lokakuussa 24 000 hengen allekirjoittaman vetoomuksen kaivoshankkeen estämiseksi.

"Tarvitaan ainakin 10-15 vuotta lisätutkimuksia, jotta ymmärrämme riittävästi kaivostoiminnan vaikutuksia ekosysteemiin", Papua-Uuden-Guinean yliopiston ympäristötieteen professori Chalapan Kaluwin sanoo.

Australian Nautilus Minerals vakuuttaa, ettei kaivostoiminnalla ole suoria vaikutuksia alueen asukkaisiin, kalakantoihin tai koralleihin. Yhtiö myöntää, että jotkin merenpohjan eliöyhteisöt voivat häiriintyä.

Kansainvälinen merenpohjajärjestö ISA ja Tyynenmeren maiden geotieteellinen sihteeristö arvioivat 2011, ettei laajan merenpohjan kaivostoiminnan vaikutuksia pystytä arvioimaan nykytiedon perusteella.

Hanke on pysähdyksissä Nautiluksen ja Papuan rahoituskiistan vuoksi, ja vastustajat toivovat koko suunnitelman uudelleenarviointia.