Mitä antaa syntymäpäivälahjaksi 92-vuotiaalle diktaattorille, jonka juhliin käytetään satoja tuhansia dollareita samaan aikaan, kun kansa kärsii nälästä?

28-vuotias zimbabwelainen aktivisti, runoilija ja muusikko Nkosilathi Emmanuel Moyo sai vuonna 2016 idean. Hän lähetti Zimbabwen silloiselle presidentille, vuodesta 1980 asti hallinneelle Robert Mugabelle, lahjaksi vankilaunivormun.

”Meille kerrottiin aina, että hän on sankari. Ajattelin hänen hallintonsa ihmisoikeusloukkauksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan. Keksin, että vankilapuku olisi hyvä lahja, koska hän olisi hyvä ehdokas vankilaan”, Moyo kertoo kolme vuotta myöhemmin.

Hän vuodatti ilon kyyneleitä, kun Mugabe viimein joutui luopumaan vallasta marraskuussa 2017.

”Puolen tunnin kuluttua erosta kaikki olivat kaduilla. Luulimme, että muutos oli viimeinkin tullut”, hän muistelee.

Sen jälkeen euforia on vaihtunut pettymykseen. Viime kesänä opposition epärehellisinä pitämissä presidentinvaaleissa voiton vei Mugaben Zanu-PF-puoluetta edustava Emmerson Mnangagwa, joka oli aikoinaan mukana toteuttamassa Mugaben veristä politiikkaa. Hän on jo antanut esimakua kovista otteistaan tukahduttamalla väkivalloin vaalien jälkeiset protestit.

Mnangagwa on Moyon mielestä pahempi kuin edeltäjänsä. Hallintojärjestelmä on sama kuin Mugaben aikana ja otteet ovat koventuneet.

”Luulimme ensin, että Mugaben syrjäyttämisessä oli kyse kansan vallankumouksesta, mutta ei siinä ollut. Se oli sotilasvallankaappaus. Halusimme niin epätoivoisesti eroon Mugabesta, että osallistuimme johonkin, jota emme todella ymmärtäneet”, hän sanoo.

Julmempi kuin Mugabe

Mugabe joutui eroamaan marraskuussa 2017 mielenosoitusten seurauksena ja armeijan otettua maan hallintaansa.

Sitä ennen hän oli vapauttanut maansa siirtomaavallasta mutta romahduttanut sen talouden ja ajanut sen hyperinflaatioon. Etenkin vaalien alla opposition kannattajia kidutettiin, häirittiin ja jopa tapettiin. Ihmisoikeusaktivisteja, toimittajia ja muita toisinajattelijoita pantiin vankilaan.

Moyo kiinnostui ihmisoikeuksista jo 11-vuotiaana kulkiessaan paikallispoliitikkoäitinsä mukana poliittisissa tilaisuuksissa.

Nykyään hän kirjoittaa Zimbabwen ihmisoikeus- ja demokratiatilanteesta protestirunoja ja -lauluja sekä tietokirjoja, joiden niminä on esimerkiksi Robert Mugabe: Vapaustaistelijasta kansan viholliseksi ja Zimbabwe: Odotettavissa oleva vallankumous. Hän johtaa myös nuorisojärjestö Zoypia, jota on ollut mukana perustamassa.

”Tämä on sisään rakennettu asia: minun täytyy tehdä tätä. En voi vain katsella sivusta itsevaltaista hallintoa, joka tuhoaa maan”, hän sanoo.

Aika ajoin hän on joutunut pakenemaan Zimbabwesta mutta on palannut aina takaisin. Viimeiset kolme kuukautta hän on viettänyt Suomessa suomalaisen taidejärjestö Perpetuum Mobilen turvaresidenssissä. Se oli tarpeen sen jälkeen, kun Zimbabwessa puhkesi jälleen mielenosoituksia vuodenvaihteessa.

Ihmiset protestoivat polttoaineen hinnan nousua ja samalla uutta hallintoa vastaan. Moyon laulut ja runot kiersivät verkossa protestien alla, ja hänen nimensä päätyi pidätettävien listalle. Hän lähti maasta ja päätyi vanhojen kontaktien kautta Suomeen.

Mngangagwa tukahdutti sillä aikaa mielenosoitukset väkivalloin. Satoja pidätettiin ja toistakymmentä ihmistä kuoli. Ihmisoikeusjärjestöjen raporttien mukaan sotilaat ovat myös kiduttaneet sekä raiskanneet mielenosoituksiin osallistuneita.

”Mugaben hallinnon aikana poliisi hakkasi mielenosoittajia ja pani heitä vankilaan. Mutta tämä on sotilasjuntta. Mnangagwa on pahempi, sillä hänen armeijansa käyttää oikeita luoteja aseistamattomia mielenosoittajia vastaan. Siitä lähtien, kun hän tuli valtaan, käynnissä on ollut sotilaallinen hyökkäys toisinajattelijoita vastaan”, Mugabe sanoo.

Siitä huolimatta hän aikoo palata pian Zimbabweenn. Turvatakeena toimii kansainvälinen julkisuus, jonka ansiosta hän uskaltaa jatkaa toimintaansa.

Suomalainen suvaitsevaisuus toimisi Zimbabwessakin

Moyon mielestä Zimbabwen demokratisoitumiseen ei riitä vain vallanvaihto vaan koko poliittisen kulttuurin pitäisi muuttua.

”Meillä on kulttuuri, jossa toista pidetään eri poliittisten näkemysten takia vihamiehenä.”

Moyo itse yrittää muuttaa ajattelutapoja antamalla Zoyp-järjestönsä  (Zimbabwe Organization for Youth in Politics) kautta politiikasta kiinnostuneille nuorille johtajuuskoulutusta. Nuorille kerrotaan myös demokratian ja ihmisoikeuksien perusteista.

”Heille on normaalia joutua hakatuksi, koska kannattaa tiettyä poliittista puoluetta, tai että hallitus voi kiduttaa ihmistä tämän mielipiteen takia. Yritämme poistaa nämä uskomukset”, Moyo kertoo.

Siinä muut maat voivat auttaa. Etenkin Suomi on Moyon mielestä kiinnostava maa, koska täällä puolueiden kanssakäyminen on ainakin suhteellisen sopuisaa.

”Pidän täkäläisestä suvaitsevaisuudesta, Zimbabwen pitäisi ottaa siitä oppia. Olin yllättynyt kuullessani, että täällä elettiin taannoin vaalien aikaa. Zimbabwessa vastaavassa tilanteessa olisi ollut väkivaltaa”, hän sanoo.