Winnie Masai sai jo lapsena oppitunnin siitä, millaisiin ongelmiin huonosti toimiva demokratia voi johtaa.

Hän kasvoi Kenian lounaisosissa sijaitsevassa Uasin Gishun piirikunnassa ja kävi monietnistä koulua.

Sitten tuli vaalivuosi 1992. Vaalien jälkeen puhkesi heimojen välisiä väkivaltaisuuksia, ja Masain perhe joutui pakenemaan. 

”Olin noin 7-vuotias, ja kesti pitkään prosessoida sitä. Minun oli vaikea ymmärtää, mikä kääntää ihmisen toista vastaan poliittisten erimielisyyksien takia”, hän kuvailee.

Masai vierailee tällä viikolla Suomessa ja on haastateltavana Helsingissä järjestettävällä Maailma kylässä -festivaalilla.

Masain lapsuudenkokemukset ovat vaikuttaneet siihen, että hän on työskennellyt yli kymmenen vuotta InformActionissa, kenialaisessa järjestössä jonka tavoitteena on aktivoida tavallisia ihmisiä puolustamaan oikeuksiaan rakentavin keinoin. Nykyisin hän on sen toiminnanjohtaja.

Vuonna 2010 perustettu InformAction tuki alkuvaiheessa etenkin maan sisäisiä pakolaisia, sillä vuosina 2007–2008 Keniassa kuoli yli tuhat ihmistä vaalien jälkeisessä väkivallassa ja monet joutuivat pakenemaan.

Nykyisin järjestön tarkoituksena on pakolaisten lisäksi voimaannuttaa myös muita kenialaisia. Sen tärkein toimintamuoto on näyttää valistavia elokuvia, joiden avulla esimerkiksi syrjäseutujen ihmiset oppivat tiedostamaan yhteiskunnallisia ongelmia ja ryhtyvät keksimään niihin ratkaisuja.

Jakolinjat näkyvissä

Käytännössä InformAction koulii tavallisista ihmisistä kansalaisaktivisteja. Sen toimintaa tarvitaan, sillä etenkin syrjäseuduilla ihmisten koulutustaso on heikko ja lukutaidottomuus on yleistä.

Monen tavallisen ihmisen on myös vaikea päästä vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin. Vaikka Kenia kuuluukin Itä-Afrikan johtaviin demokratioihin ja kansalaisyhteiskunta saa toimia suhteellisen vapaasti, demokratia toimii huterasti. Vaalien yhteydessä on usein vilppiepäilyjä, kiistoja ja väkivaltaa.

Kenia myös tunnetaan läpikorruptoituneena maana, jossa moni ehdokas raivaa tiensä parlamenttiin käytännössä rahalla. 

InformAction ohjaa kenialaisia tarttumaan hyvin käytännöllisiin ja paikallisiin ongelmiin. Yhteisöille näytettävien elokuvien aihe voi liittyä esimerkiksi pakolaisuuteen, maakysymyksiin, korruptioon, ongelmiin julkisissa palveluissa tai infrastruktuurin puutteisiin. Esitys järjestetään kirkoissa, kaupungintaloilla tai tarvittaessa vaikkapa puun alla.

Esitysten jälkeen InformActionin vapaaehtoiset auttavat asukkaita organisoitumaan ja tukee heitä oikean toimintatavan valinnassa.

”Koulutamme heitä ja autamme heitä esimerkiksi luonnostelemaan vetoomuksen ja valitsemaan oikean vastuuhenkilön, jolle osoittaa se. Tulemme mukaan protesteihin ja dokumentoimme ne, mutta keskeistä on, että asukkaat itse johtavat projektia, sillä ongelmat ovat heidän eivätkä meidän.”

Masain mukaan konsepti on ollut toimiva. Etenkin paikallistasolla ihmisten on helppo tarttua kysymyksiin, jotka koskevat suoraan heidän omaa elämäänsä, ja he saattavat jaksaa pitkiäkin prosesseja tietäessään, ettei kukaan muukaan toimi heidän puolestaan.

”Viime viikolla kävin Isiolon piirikunnassa paimentolaisyhteisössä, joka oli menettämässä maansa. He toimivat, koska heillä on kaikki vaakalaudalla: maa, infrastruktuuri, koulutus, omaisuus”, Masai sanoo.

Historiaa ei saa unohtaa

InformAction kannustaa ratkomaan etenkin paikallisia ongelmia, mutta sen missiota voi pitää myös universaalina ja samalla myös varsin ajankohtaisena: monien kansainvälisten toimijoiden raporttien mukaan demokratian ja kansalaisyhteiskunnan tila on heikkenemässä globaalisti.

Kenia ei ole poikkeus. Masain mukaan maassa on merkkejä käänteestä huonompaan, vaikka viimeisten kymmenen vuoden aikana kenialaisten tietoisuus oikeuksistaan on kasvanut, mikä liittyy muun muassa parempaan koulutustasoon ja teknologiaan. Viime vuoden vaaleissa äänestysprosentti jäi kuitenkin alhaiseksi ja etenkin nuoret valtasi äänestysapatia. 

Hän on huolissaan myös siitä, etteivät etenkään nuoret välttämättä ymmärrä kovin hyvin maan historiaa, mikä vaikuttaa myös halukkuuteen suojella demokratiaa. Keniasta tuli monipuoluedemokratia vasta 1990-luvun alussa, mutta sitä kaikki eivät välttämättä enää muista.

”Jos ei tunne historiaa, ottaa monet asiat, kuten vapauden, itsestäänselvyytenä. On asioita, joita olemme saavuttaneet, kuten uusi perustuslaki vuonna 2010, mutta on oltava varuillaan ja puolustettava niitä. Jo nyt Keniassa on keskusteltu perustuslain muuttamisesta, ja se voi käydä helpostikin”, hän varoittaa.

Masai muistuttaa, että demokratian heikkeneminen koskettaa myös teollisuusmaita. Siksi hänellä on viesti myös suomalaisille. 

”Investoikaa ruohonjuuritasoon ja kansalaistietoisuuteen, rakentakaa globaalia solidaarisuutta ja jakakaa omia hyviä käytäntöjänne. Suomi on maailman onnellisin maa, mutta sen voi menettää ellei ole varovainen. Kannattaa olla tietoinen siitä, että globaalit trendit vaikuttavat ympäri maailman, eivät vain globaaliin etelään”, hän sanoo.