YK sekä useat ihmisoikeusjärjestöt ovat kritisoineet Libyan oikeuslaitoksen antamia tuomioita 37:lle entisen diktaattori Muammar Gaddafin hallinnon jäsenelle.

Yhdeksän ihmistä, mukaan lukien Gaddafin poika Saif al-Islam Gaddafi, entinen tiedustelupäällikkö Abdullah al-Senussi ja entinen pääministeri Al-Bahgdadi Al-Mahmudi, sai oikeudelta eilen tiistaina kuolemantuomion. Neljä vapautettiin, loput saivat eri pituisia vankeusrangaistuksia.

Heitä syytettiin vuoden 2011 kansannousun ja konfliktin aikana tapahtuneista rikkomuksista, kuten summittaisesta tulituksesta, kehotuksista raiskauksiin ja mielenosoittajien tulittamiseen, palkkasoturien rekrytoinnista sekä osallistumisesta vandalismiin, tappamiseen ja ryöstelyyn.

YK:n Libya-operaation ihmisoikeusosaston päällikön Claudio Cordonen mukaan useat syytetyistä pidettiin poissa monista oikeuden istunnoista. Esimerkiksi Gaddafi osallistui vain neljään 24:stä oikeudenkäynnistä videoyhteydellä Zintanista, jossa entinen kapinallisryhmä pitää häntä vankina.

Syytettyjä vastaan esitetyt todisteet olivat lähinnä kirjallisia, ja ne pyrkivät osoittamaan vain syytettyjen syyllisyyden yleisesti, ei yksilöinä. Dokumentteja tai todistajia ei oikeudenkäynnissä nähty. Samalla menetettiin mahdollisuus dokumentoida tarkasti ja julkisesti entisen hallinnon rikkomuksia, Cordone toteaa.

Järjestöjen ja YK:n mukaan syytetyt eivät myöskään saaneet pitkiin aikoihin tavata asianajajiaan ja perheitään. Osa on kertonut tulleensa pahoinpidellyksi, mutta viranomaiset eivät ole tutkineet valituksia. Puolustusasianajajat kertoivat, että oli vaikeaa päästä tapaamaan asiakkaita yksityisesti ja osa sai jopa uhkauksia.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch huomauttaa myös, että Libyan poliittinen kriisi sekä heikko turvallisuustilanne asettavat ylipäätään kyseenalaiseksi maan tuomarien puolueettomuuden. Libyan keskushallinto on käytännössä romahtanut. Maassa on käytännössä kaksi kilpailevaa hallitusta.

Libyan korkeimman oikeuden pitää vielä vahvistaa tuomio, ja siitä voi teoriassa valittaa. YK:n mukaan Libyan oikeusjärjestelmä kuitenkin sallii käytännössä vain lain soveltamisen uudelleen tarkastelun, faktoja ei enää käydä läpi.