(IPS) -- Zimbabwessa on uudistettu maanomistusta jo vuosikymmenien ajan, mutta moni viljelijä on vaikeuksissa ja saattaa jopa menettää maansa lähiaikoina.

Kun Zimbabwen itsevaltainen ja pitkäaikainen presidentti Robert Mugabe ryhtyi vuosituhannen vaihteessa jakamaan valkoisten omistamia suurtiloja mustille, Rogers Hove oli 58-vuotias. Hän sai viiden hehtaarin palstan, mistä kertova nuhruinen kirje on yhä visusti tallessa.

Paljon muuta näytettävää nyt 78-vuotiaalla Hovella ei olekaan. Tiluksilla on kolme ruohokattoista tiilimajaa, mutta vaurauden symbolina pidettyyn karjaan hänellä ei ole ollut varaa.

”Minulla on hedelmällistä maata, mutta en ole pystynyt tuottamaan juuri mitään, koska ei ole ollut varaa tuotantovälineisiin ja -panoksiin”, Hove myöntää.

Hänen vaimonsa Agnes, 70, kaupittelee maantien varressa savukkeita ja rihkamaa ohikulkijoille saadakseen ostettua ruokaa. Parin seitsemän lasta asuvat perheineen muualla.

Köyhyyttä ja kuivuutta

Mugabe pakotettiin eroamaan vuoden 2017 lopulla ja presidentiksi nousi Emmerson Mnangagwa. Hänen hallituksensa ilmoitti keväällä, että vajaakäytössä olevat maat jaetaan uudelleen niiden viljelystä kiinnostuneille ihonväristä, poliittisesta kannasta ja uskonnosta riippumatta.

Ennen uusjakoa hallitus haluaa kuitenkin selvyyden nykyisistä maanomistussuhteista. Valkoisten aiemmin omistamille kaupallisille tiloille asutettiin 71 000 perhettä, jotka pelkäävät nyt tulevaisuutensa puolesta.

Hoven kaltaiset viljelijät syyttävät valtiota epäonnistumisestaan, koska tukea annettiin vain hallitsevan Zanu-PF-puolueen kannattajille.

Muut ovat kokeneet kovia, sillä Zimbabwe on viime vuosina kärsinyt toistuvasti ankarista kuivuuskausista.

Maa ei riitä vakuudeksi

”Asetuin tänne vuonna 2001 ja olen joutunut joka vuosi turvautumaan avustusjärjestöihin, koska en ole saanut mailtani riittävästi ruokaa”, kertoo Maronderassa asuva Menford Mutimbe, 71, jolla on kaksi vaimoa ja kahdeksan lasta.

Mutimbella on Hoven tavoin tallessa kirje, jolla maat luovutettiin hänelle 99 vuodeksi, mutta se ei kelpaa pankkilainan vakuudeksi.

Taloustieteilijä John Robertson selittää pankkien tylyä linjaa sillä, että luovutuskirjeisiin ei luoteta, koska valtio on julistautunut kaikkien maiden omistajaksi.

”Valtio omi maat heikentääkseen valkoisten tilallisten asemaa ja vähentääkseen kolonialismin luomaa rotujen eriarvoisuutta. Mutta samalla katosivat mustienkin maanomistusoikeudet, ja se nollasi peltojen arvon vakuuksina”, hän sanoo.

Kehityskysymyksiin erikoistunut professori Mandivamba Rukuni yhdistää viljelijöiden ahdingon Zimbabwen synkkään kokonaiskuvaan. ”Talous on heikoissa kantimissa, ja se vaikuttaa myös maatalouteen. Näissä oloissa hallituksella ei ole rahaa viljelijöiden tukemiseen”, hän tiivistää.