Kliktivismin rajoitteet ja mahdollisuudet | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Kliktivismin rajoitteet ja mahdollisuudet

Kuvien jako ei vielä riitä ydinvoimalaprojektin pysäyttämiseen, mutta verkossa ja fyysisessä todellisuudessa tapahtuva aktivismi voivat tukea toisiaan, kirjoittaa Saila Finne.


Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin seudun ja yliopiston Maan ystävien Poimulehden numerossa 2/2015 sekä Maan ystävien blogissa.

Sana "kliktivismi" tarkoittaa internetissä tapahtuvaa matalan kynnyksen aktivismia. Nettivetoomuksen allekirjoittaminen tai kampanjavideon twiittaaminen ovat tyypillisiä esimerkkejä kliktivismistä. Myös englannin kielen ilmaisu "slacktivism" viittaa samaan ilmiöön, vaikka se on sävyltään negatiivisempi.

Internetin sanotaan parantavan tiedonkulkua. Yhteiskunnallista muutosta edeltää aina yhteiskunnallinen keskustelu, josta ei kuitenkaan vääjäämättä kumpua todellisia muutoksia. On selvää, että nykyisin nettiaktivismi, eli kaupallisista intresseistä kumpuamaton tiedon levittäminen asioista kuten ympäristöongelmista, eläintuotannosta sekä ihmisoikeuskysymyksistä ja -rikkomuksista, on välttämätöntä ongelmien korjaamiseksi.

Sosiaalinen media

Sosiaalinen media on usein sekä tehokas että useimmissa maissa kaikkien saavutettavissa oleva tapa tiedon levittämiseksi. Valtasuhteet ja erilaiset etuoikeudet näkyvät netissäkin: ihmiset, joilla on jo muutenkin yhteiskunnallista valtaa, kuten poliitikot ja julkisuuden henkilöt, saavat usein eniten seuraajia esimerkiksi Twitterissä. Yhteiskunnan ongelmista kaikkein eniten kärsivät yksilöt tai ihmisryhmät taas harvoin saavat äänensä esiin internetissäkään.

Toisaalta sosiaalinen media on mahdollistanut ja edistänyt monia poliittisia liikkeitä, jotka eivät ole saaneet ääntään kuuluviin valtamedioissa, organisoimaan yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa nimenomaan tätä uutta vaihtoehtoista mediaa käyttäen. Monille hallitustensa vainoamille aktivisteille esimerkiksi diktatuureissa internet salaustekniikoineen on myös elintärkeä toimintakenttä.

Kesällä 2015 Facebookissa levinneellä profiilikuvien vaihtamisella sateenkaarenväriseksi haluttiin juhlistaa Yhdysvaltojen korkeimman oikeuden päätöstä taata perustuslaillinen avioliitto-oikeus myös nais- ja miespareille. Facebook otti sateenkaarikampanjassaan samanlaisen taktiikan kuin monet poliittiset kampanjat aiemmin. Facebookin motiivit toiminnalleen lienevät kuitenkin tasa-arvon sijaan kaupalliset intressit. Mainonnan kohdentamiseksi ja muiden intressiensä takia sivusto pyrkii nykyisin keräämään tietoa paitsi käyttäjien mielentiloista ja klikkauksista, myös heidän arvoistaan ja sosiaalisten muutosten tuottamisesta.

Vetoomukset ja aloitteet

Nettiaktivismiin osallistuminen on suosittua paitsi sosiaalisessa mediassa, myös sähköpostitse tulevien vetoomuspyyntöjen muodossa.

Vetoomuksia tuottavilla ja niille alustan tarjoavilla sähköisiä allekirjoituksia keräävillä sivustoilla, kuten Care2, Avaaz, Change.org ja SumOfUs, on kymmeniä miljoonia käyttäjiä ympäri maailman. Ne tiedottavat säännöllisin väliajoin voitetuista kampanjoista. Kaikkiaan 41 miljoonaa tukijaa tavoittavat sähköpostiviestit lähettävä ja huimat noin 16 miljoonaa dollaria vuotuisia lahjoituksia keräävä Avaaz kuvaa itseään yhteisöksi, joka voimaannuttaa kaikenlaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä toimimaan kansainvälisten, alueellisten ja kansallisten ongelmien, kuten korruption, köyhyyden ja ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi.

"Yhteiskunnallista muutosta edeltää aina yhteiskunnallinen keskustelu, josta ei kuitenkaan vääjäämättä kumpua todellisia muutoksia."

Avaazin vetoomukset kansainvälisistä interventioista Libyaan ja Syyriaan sekä yrityksen johdon aiemmat ja nykyiset virat YK:ssa, Ison-Britannian ulkomaalaisvirastossa, Yhdysvaltojen Demokraattisessa puolueessa ja Maailmanpankissa ovat kuitenkin synnyttäneet ansaittua kritiikkiä joissakin pienemmissä nettimedioissa. Joidenkin toimittajien "korporaatioksi" kuvaileman yhdistyksen vuosittain keräämät varat kuulostavat suurilta ja sen riippumattomuutta todistelevat lausunnot epämääräisiltä. Jää epäselväksi, onko muilla suosituilla nettivetoomuksia keräävillä sivustoilla, kuten Care2:lla, Change.orgilla ja SumOfUsilla, puhtaammat jauhot pusseissaan vai ei.

Verkossa kerätään enenevissä määrin myös kansallisia ja Euroopan laajuisia kansalaisaloitteita. Monet niistä ovat saaneet tarvittavan määrän allekirjoituksia lyhyessä ajassa, mutta harvat ovat saaneet tavoitteitaan läpi. Se, että hallitsijat ja päättäjät usein vain sivuuttavat vetoomukset ja kansalaisaloitteet, on käsin tehtyjen nimenkeräysten tavoin ongelmana myös verkkokampanjoinnissa.

Suora toiminta, mielenosoitukset ja suora demokratia

Informaatiovallankumouspuheesta huolimatta tarvitsemme mielenilmauksia, kuten pääkonttoreiden, yliopistojen ja ydinvoimalatyömaiden valtauksia. Verkossa ja fyysisessä todellisuudessa tapahtuva aktivismi voivatkin tukea toisiaan. Facebookin luomisesta on kulunut vajaa vuosikymmen ja se tavoittaa nykyisin puolet internetin käyttäjistä. Voi todeta, että kuvien jakamisella ei ole onnistuttu estämään luonnon tuhoamista ydinvoimaloiden tai muiden riskialttiiden hankkeiden tieltä. Sen sijaan eri toimintakeinoja yhdistelemällä voidaan hidastaa ja estää ympäristön ja tuntevien olentojen hyvinvointia uhkaavia projekteja.

Ympäristön tila ja ihmisten oikeudet ovat linkittyneet sekä toisiinsa että suoraan demokratiaan. Näin ollen yhteiskunnallisten rakenteiden uudistaminen on välttämätöntä. Monet eivät halua kuparikaivosta tai ydinvoimalaa lähialueelleen. Ihmislähtöinen päätöksenteko voisikin usein kuopata tuhoisimmat projektit alkuunsa. Vaikka keskustelevuutta on tuotu esille valtion, kuntien ja yritysten taholta, ollaan kaukana tilanteesta, jossa asukkaiden omat näkemykset otettaisiin itsestään selvästi huomioon päätöksenteossa. Vaihtoehtoista yhteisöllisyyttä ja verkostoitumista voi edistää myös netissä. Tällöin kuitenkin usein tavoitellaan kyberavaruuden ulkopuolisia ihmiskontakteja, jolloin toiminta saa toisenlaisen ulottuvuuden etäisempään Facebook-tykkäilemiseen verrattuna.

Niin kauan kuin haluamme tai joudumme elämään rahataloudessa, kansalaisjärjestöt, toimijat ja toimintaryhmät tarvitsevat rahaa uusien projektien aloittamiseen ja palveluidensa ylläpitoon. Kliktivismi ja sosiaalinen media voikin helpottaa paitsi tiedon levitystä myös varainhankintaa.

Aktivisti: henkilö, joka toimii kansalaisen ominaisuudessa ja suoran toiminnan keinoin jonkin poliittisen tai eettisen tavoitteen saavuttamiseksi.(Wikisanakirjan määritelmä aktivistista)

Lähteet:

Ritu Sharma. Huffington Post. Social Media as a Formidable Force for Change http://www.huffingtonpost.com/ritusharma/power-of-social-media-dem_b_6103222.html

Yohana Desta. Mashable. 11 Times Everyone on Facebook Changed Their Profile Pictures. http://mashable.com/2014/01/28/facebook-profile-pictures/#_

BlackCatte. OffGuardian. Avaaz: clicktivist heroes or Soros wolf in woolly disguise? http://off-guardian.org/2015/07/18/avaaz-clicktivist-heroes-or-soros-wolf-in-woolly-disguise/

Ashley Quan. Does Clicktivism Work? http://www.slideshare.net/Frash1/does-clicktivism-work

Rick Sterling. Syria Solidarity Movement. Seven Steps of Highly Effective Manipulators: White Helmets, Avaaz, Nicholas Kristof and Syria No Fly Zone. http://www.syriasolidaritymovement.org/2015/04/11/seven-steps-of-highly-effective-manipulators-white-helmets-avaaz-nicholas-kristof-and-syria-no-fly-zone/

Laura Seay. The Washington Post. Does slacktivism work? http://www.washingtonpost.com/blogs/monkey-cage/wp/2014/03/12/does-slacktivism-work/

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia