Artikkeli on julkaistu alun perin Solidaarisuus-lehden kevään 2015 numerossa.

Kehitysyhteistyöstä keskustellaan taas vilkkaasti. Kansalaisten osallistuminen niin oman yhteiskuntansa kuin globaalien ongelmien ratkaisuun on kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön ytimessä.

Kansalaisjärjestöt kokoavat ihmiset yhteen. Ne ovat keskeisiä kehityksen moottoreita myös Suomessa. Järjestöissä on yhteensä noin 15 miljoonaa henkilöjäsentä eli kolminkertaisesti Suomen väestömäärä. Kansalaisten osallistuminen on demokratian ja ihmisoikeuksien toteutumisen perusta.

Aktiivinen kansalaistoiminta on myös tuloksellisen kehitysyhteistyön keskiössä. Tasa-arvon lisäämiseen tarvitaan paikallisten ihmisten vahvaa osallistumista, joka varmistetaan kansalaisjärjestöjen avulla. Jos maa ei panosta ihmisoikeuskysymyksiin, se ei yleensä myöskään tue kansalaisjärjestöjä. Tukemiseen tarvitaan ulkomaisia kumppaneita. Kahden mantereen välinen järjestökumppanuus on kansalaisjärjestöjen tekemän kehitysyhteistyön peruselementti.

Paikalliset kansalaisjärjestöt toimivat oman yhteiskuntansa ja yhteisönsä asiantuntijoina. Järjestöjen kehitysyhteistyön avulla syrjäisiinkin paikkoihin saadaan riittävästi tukea tuotannolle sekä osaamista paikallisesti määriteltyjen ongelmien ratkaisemiseksi. Maanosien rajat ylittävällä yhteistyöllä voidaan puuttua myös globaaleihin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen.

"Jokainen äiti, joka kehitysyhteistyön ansiosta kieltää tyttärensä sukuelinten silpomisen vastoin ympäröivän yhteiskunnan odotuksia, tekee kehitysyhteistyöstä tarpeellista."

Järjestöjen välisellä yhteistyöllä luodaan verkostoja, joiden voimalla muutetaan ihmisten elämää. Solidaarisuuden kehityshankkeessa Nicaraguassa selvitetään paraikaa, miten pienviljelijät pääsevät osuuskunnan avulla osaksi maailmankauppaa ja miten käsityöläisten tuotteiden laatua parannetaan siten, että niillä on kysyntää myös paikallisten markkinoiden ulkopuolella. Tämä voi mullistaa maaseudulla elävien pientuottajien elämän.

Kansalaisjärjestöillä on suorat yhteydet kentälle – kehityshankkeen osallistujiin ja toteuttajiin – sekä taloudellisia ja sisällöllisiä menetelmiä, joiden avulla ne seuraavat työnsä tuloksellisuutta sekä perheissä että yhteisöissä. Mikäli jokin asia osoittautuu tehottomaksi, se voidaan yhdessä korjata. Myös mahdollisiin korruptioepäilyihin voidaan puuttua välittömästi.

Järjestöjen avulla ihmiset tulevat tietoisiksi oikeuksistaan ja liittyvät yhteen vaatimaan niiden toteutumista paikallisilta vastuunkantajilta. Kansalaisjärjestöillä on myös merkittävä asema paikallisviranomaisten kouluttamisessa. Esimerkiksi Ugandassa Solidaarisuuden kumppanijärjestö kouluttaa paikallisviranomaisia perheväkivallan vastaisen lain sisällöistä sekä viranomaisten roolista väkivaltatapausten ratkomisessa.

Globaali köyhyys on vähentynyt. Järjestöjen kehitysyhteistyöllä saadaan jatkuvasti aikaan paikallisia, tuhansien ihmisten elämää mullistavia muutoksia. Esimerkiksi jokainen äiti, joka kehitysyhteistyön ansiosta kieltää tyttärensä sukuelinten silpomisen vastoin ympäröivän yhteiskunnan odotuksia, tekee kehitysyhteistyöstä tarpeellista.

Kirjoittaja on Solidaarisuuden ohjelmapäällikkö.