Yksityisyritysten nostaminen kehityspolitiikan agendalle on ollut viime vuosien ehdoton trendi, eikä syyttä: harva valtio pystyy kehittymään ja ylläpitämään kehitystään nojaamalla pelkkään julkissektorin toimintaan ja kansainväliseen kehitysapuun. Hyvinvointiin tarvitaan vastuullista yritystoimintaa ja työllisyyttä sekä niitä edistävää kokonaisvaltaista taloudellista kehitystä ja vakautta.

Yleisessä keskustelussa vakautta edistävällä liiketoiminnalla viitataan usein erilaisiin turvallisuusalan yrityksiin, kriisiliiketoimintaan tai erilaisten kehitysorganisaatioiden (esimerkiksi YK) kautta toimiin konsulttiyrityksiin, tavaran tai palvelujen toimittajiin.

Liiketoiminta yhteiskunnallisen vakauden edistäjänä ulottuu kuitenkin pidemmälle: se kattaa kaikki nekin turvallisuusalan tai muun kriisiliiketoiminnan ulkopuolella toimivat paikalliset ja ylikansalliset yritykset, jotka soveltavat toimintaansa vähintään kehitysyhteistyöstäkin tuttua "do no harm" -periaatetta. Toisin sanoen, vakautta edistävää liiketoimintaa voi harjoittaa mitkä tahansa yritykset, jotka tavalla tai toisella tuottavat, myyvät tai ostavat tavaroita ja palveluita haurailla alueilla.

Konfliktisensitiivisyys osana liiketoimintaa

Yritystoiminnan näkökulmasta yksi työkalu rauhanomaisen yhteiskunnan tukemisessa on konfliktisensitiivinen liiketoimintamalli. Koettu vääryys, epäoikeudenmukaisuus tai esimerkiksi ahneuden ajamat selkkaukset ovat keskeisiä ongelmakohtia, joihin konfliktisensitiivisellä liiketoiminnalla pyritään vastaamaan. Vaikka yritysvastuullisuuden konsepti ympäristövastuun sekä taloudellisen ja sosiaalisen vastuun näkökulmista jo vastaakin etenkin koetun vääryyden luomaan haasteeseen, ei vastuullisuus itsessään sisällä rauhan ja vakauden edistämistä.

"Yritystoiminnan ensisijainen tavoite on tuottaa voittoa mutta ei kenen tahansa kustannuksella."

Konfliktisensitiivinen liiketoimintamallin tavoitteena on minimoida omasta toiminnasta aiheutuvia negatiivisia vaikutuksia ja maksimoida toiminnan positiivisia vaikutuksia. Sen lähtökohtana on moniulotteinen hyöty: yritystoiminta menestyy paremmin ja myös paikallinen väestö hyötyy siitä hyvinvoinnin kasvuna. Mallina se ei ole pelkkää hyväntekeväisyyttä, vaan perusoletuksena on, että yritystoiminnan ensisijainen tavoite on tuottaa voittoa mutta ei kenen tahansa kustannuksella.

Käytännön näkökulmasta konfliktisensitiivinen liiketoiminta edellyttää vahvaa ymmärrystä toimintaympäristön historiasta, keskeisistä kiistakysymyksistä ja muista kuumista perunoista. Konfliktisensitiivisyyteen ei kuitenkaan riitä vain tieto valitun alueen dynamiikasta, vaan sensitiivisyys tulee panna täytäntöön myös toiminnallisella tasolla. Samoin kuin yritysvastuussa, konfliktisensitiivisen toiminnan ehdoton edellytys on muun muassa osaava ja konfliktisensitiiviseen ajattelumalliin sitoutunut henkilöstö. Tiedonjako ja osaamisen siirto paikallistasolle on yhtä lailla tärkeää.

Lopulta on myös pyrittävä arvioimaan kuinka hyvin omilla teoillaan on onnistuttu edistämään vakautta: millaisia vaikutuksia omasta toiminnasta on seurannut, ja miten liiketoimintaympäristö on muuttunut?

SaferGlobe on luonut yrityksille ja järjestöille työkaluja toimia konfliktisensitiivisesti haurailla alueille. Tutustu KonfliktiKompassiin SaferGloben www-sivulla: www.saferglobe.fi/konfliktikompassi

Kirjoittaja on Safer Globe Finlandin tutkija.