Artikkeli on julkaistu alun perin Solidaarisuuden blogissa sekä Demokraatti-lehden Puheenvuoro-palstalla.

Järjestöjen työn tuloksista on nyt saatu tietoa riippumattoman arvioinnin ensimmäisessä vaiheessa. Järjestöjen työ on ollut tarkoituksenmukaista, tehokasta ja tarpeellista. Arvioinnissa ei ole paljastunut kirouksia, ei tuhlausta eikä turhuutta.

Monenlaiset oletukset ja epäluulot ovat pyörittäneet kehitysyhteistyön tuloksiin, kohteisiin ja tarpeellisuuteen liittyvää keskustelua. Tehokkuuden perään on huudettu samaan aikaan, kun järjestöjen kehitysyhteistyöstä on kylmästi leikattu ja näin heikennetty lukemattomien ihmisten mahdollisuuksia osallistua oman yhteiskuntansa kehittämiseen ja konflikteja tasoittavaan yhteistyöhön.

Varsinaisesta kehitysyhteistyöstä äkkileikattiin viime vuonna 43 prosenttia; järjestöjen kehitysyhteistyöstä lähti peräti 49 miljoonaa euroa. Tällä romutettiin pitkäaikaisten ja ammattimaisesti toimivien kansalaisjärjestöjen huolellisesti paikallisten toimijoiden kanssa rakentamaa työtä ja toimintatapoja, joilla vaadittuja tuloksia voidaan parhaiten saada aikaan.

Jättileikkausten rinnalla ulkoministeriö on aloittanut mittavan ja monivaiheisen arvioinnin, jossa kansainväliset, riippumattomat tutkijat selvittävät perusteellisesti kolmessa eri vaiheessa ohjelmatukea saavien kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tuloksellisuutta.

"Arvioinnissa ei ole paljastunut kirouksia, ei tuhlausta eikä turhuutta."

Palautetta ja alustavia tuloksia arvioinnin ensimmäisestä vaiheesta, järjestöjen työn tuloksista ja työtä ohjaavista tulosohjausjärjestelmistä, on nyt saatu. Niiden mukaan arvioitujen järjestöjen kehitysyhteistyö on ollut tarkoituksenmukaista. Se on ollut tehokasta ja tarpeellista. Se on tuottanut tuloksia ja vastannut paikallisten ihmisten tarpeisiin. Järjestöjen tulosohjausjärjestelmät ovat toimineet pääasiassa hyvin eli työtä on voitu kohdentaa oikein ja tuloksia hyödyntää suunnittelussa. Arvioinnissa ei ole paljastunut kirouksia, ei tuhlausta eikä turhuutta.

Arvioinnin ensimmäisen osan tulokset julkaistaan 15.9.2016. Parhaillaan arviointi laajenee ja syvenee lisää: uusiin järjestöihin, aloihin ja maihin. Kolmannessa vaiheessa myös Solidaarisuus on järjestönä mukana. Työtämme tutkitaan perusteellisesti. Loistavaa, että saamme lisää todisteita sen merkityksestä.

Kesällä valmistui myös vuosittainen tutkimus suomalaisten asenteista kehitysyhteistyöhön. Tutkimuksen mukaan yli 84 prosenttia kansalaisista kannattaa kehitysyhteistyötä ja yhä harvempi haluaa enää leikata siitä.

Nyt keskusteluun on saatu mututiedon ja ennakkoluulojen lisäksi myös lisää tutkitumpaa tietoa. Valtiovarainministeriön talousarvioesityksen mukaan kansalaisjärjestöjen rahoituksesta ei enää leikata lisää. Se ei riitä, vaan rahoitusosuuden kasvattamiseen ja siten muun muassa tulevien pakolaiskriisien ehkäisyyn riittää perusteita. Kun hallitus ja eduskunta päättävät kehitysyhteistyön rahoituksesta, heillä on nyt entistä enemmän tietoa kansalaisjärjestöjen työn tuloksellisuudesta. Käyttäkää ja hyödyntäkää sitä, ettei tutkittu tieto valu hukkaan.

Se, jos mikä, olisi tulosten tuhlaamista.

Kirjoittaja on Solidaarisuuden viestintäpäällikkö.