Artikkeli on julkaistu alun perin Suomen Unicefin blogissa.

Hollanti, Ranska ja Iso-Britannia ovat säätäneet lakeja, jotka asettavat yritykset uudella tapaa vastuuseen toiminnastaan.

Hollannin parlamentti päätti helmikuussa, että yritykset velvoitetaan ottamaan vastuu lapsityövoiman käytöstä tuotantoketjuissaan. Kyseessä on ensimmäinen vastaava laki Euroopassa. Muissa maissa – kuten Suomessa – yritysten lapsityövoiman käyttöä globaaleissa tuotantoketjuissa ei rajoiteta lainsäädännöllä.

Hollannissa uusi laki velvoittaa yrityksiä noudattamaan riittävää huolellisuutta varmistaessaan, ettei lapsityövoimaa käytetä niiden myymien tuotteiden valmistuksessa missään päin maailmaa. Laki koskee kaikkia yrityksiä, jotka myyvät tuotteita Hollannissa.

Lain ei ole tarkoitus olla boikotti mitään tiettyjä tuotantomaita ja -laitoksia kohtaan, vaan kannustaa yrityksiä käyttämään kaikki olemassa olevat mahdollisuudet parantaa lapsen asemaa tuotantoketjuissa. Uuden lain on määrä tulla voimaan 2020.

Ranskassa säädettiin laajasta ihmisoikeusvastuusta

Miltei samanaikaisesti, maaliskuun alussa, Ranskan eduskunta hyväksyi samantyyppisen lain, mutta hieman eri maustein. Lapsifokuksen sijaan laki katsoo yritysten ihmisoikeusvastuuta laajemmin.

Se velvoittaa isoimmat yritykset noudattamaan riittävää huolellisuutta vastuullisuuskysymyksissä. Käytännössä nämä yritykset joutuvat laatimaan konkreettiset toimenpidesuunnitelmat tunnistaakseen ja välttääkseen omasta toiminnastaan ja merkittävien liikesuhteiden kautta syntyviä kielteisiä ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia. Merkittävillä liikesuhteilla tarkoitetaan niitä, joihin yrityksellä on tarpeeksi vaikutusvaltaa.

"Laki on voimaanastuessaan vuonna 2018 tietääkseni ensimmäinen laki maailmassa, joka vaatii yrityksiä noudattamaan ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusvelvoitetta."

Laki on kuin oppikirjaesimerkki YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien periaatteiden toteuttamisesta. Koska laki koskee vain suurimpia yrityksiä, sen kattavuus tulee olemaan jossain määrin rajallinen. Toisaalta näillä yrityksillä on eniten resursseja lähteä ensimmäisinä toteuttamaan ihmisoikeuksia turvaavia uudistuksia. Laki on voimaanastuessaan vuonna 2018 tietääkseni ensimmäinen laki maailmassa, joka vaatii yrityksiä noudattamaan ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusvelvoitetta.

Isossa-Britanniassa laki orjuuden poistamiseksi

Myös Isossa-Britanniassa tehtiin uraauurtavaa työtä, kun maan parlamentti vuonna 2015 hyväksyi yrityksiä koskevan lain nykyajan orjuuden poistamiseksi. Laki ei kata kaikkia ihmisoikeusasioita ja keskittyy pääasiassa raportointiin, mutta on yhtälailla tärkeä edistysaskel yritysten kannustamisessa globaaliin vastuuseen kansallisen lainsäädännön kautta.

Nämä uudistukset voivat äkkiseltään tuntua pieniltä, mutta sitä ne eivät todellakaan ole. Ne ovat merkittäviä askeleita kohti uudenlaista ajattelua yritysten vastuusta.

Monet Euroopan maat ovat jo pitkään pohtineet, miten voisivat edellyttää yrityksiään toimimaan maailmalla yhtä vastuullisesti kuin omien rajojensa sisällä, missä lait ja niiden toimeenpano turvaavat ihmisoikeudet kattavasti.

Suomessa on tähän mennessä ajateltu, että velvoittavien lakien asettaminen yritysten toiminnalle globaaleissa vastuullisuuskysymyksissä on vaikeaa ellei mahdotonta, eikä sille ole löytynyt poliittista halukkuutta. Nyt kuitenkin Hollanti, Ranska ja Iso-Britannia toimivat uudenlaisen ajattelun airueina. Tämä saattaa tulevaisuudessa muuttaa ajattelua myös Suomessa.

Kirjoittaja työskentelee Suomen UNICEFin yritysvastuuasiantuntijana.