Yhtäkään YK:n vuonna 2015 sovittua kestävän kehityksen tavoitetta ei tällä menolla saavuteta. Alatavoitteistakin vain 16 prosenttia on menossa oikeaan suuntaan, summaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden verkoston tuore raportti.

YK:n jäsenmaat sopivat 17:stä kestävän kehityksen tavoitteesta vuonna 2015. Kärkitavoite on äärimmäisen köyhyyden poistaminen. Muihin tavoitteisiin kuuluu esimerkiksi koulutuksen ja terveyden parantaminen, rauhanomaisten ja demokraattisten yhteiskuntien edistäminen, eriarvoisuuden poistaminen sekä ilmastonmuutoksen hillintä ja luontokadon pysäyttäminen. Tavoitteet on määrä saavuttaa vuonna 2030. 

Raportin mukaan vuodesta 2020 alkaen kehitys on käytännössä pysähtynyt.

”Emme voi enää jatkaa kuten tähän asti. Maailma kohtaa valtavia haasteita, kuten vakavia ympäristökriisejä, kasvavaa eriarvoisuutta, ongelmallista ja mahdollisesti vaarallista teknologiaa ja tappavia konflikteja. Olemme tienristeyksessä”, sanoo raportin kirjoittaja, professori Jeffrey D. Sachs tiedotteessa.

Erityisen heikosti on edetty tavoitteissa, jotka pyrkivät vähentämään nälkää, parantamaan terveyttä, tekemään kaupungeista kestävämpiä, suojelemaan luontoa sekä edistämään rauhaa ja demokratiaa. Esimerkiksi nälkäisiä ennustetaan vuonna 2030 olevan 600 miljoonaa ja liikalihavuus kasvaa, lehdistönvapaus heikkenee ja elinajanodote laskee etenkin koronan takia.

Maiden väliset erot ovat suuria. Pohjoismaat ja BRICS-maat edistyvät hyvin, köyhät ja haavoittuvaiset maat taas eivät. Huonoimmin tavoitteita ovat saavuttaneet Etelä-Sudan, Keski-Afrikan tasavalta, Tšad, Somalia ja Jemen.

Suomi on viime vuoden tapaan indeksin kärjessä, sen jälkeen tulevat Ruotsi, Tanska, Saksa ja Ranska. Silti näilläkin mailla on merkittäviä haasteita, raportissa muistutetaan. Rikkaat maat myös heikentävät köyhempien maiden mahdollisuuksia edistää kestävää kehitystä esimerkiksi kestämättömillä kulutustottumuksillaan ja epäreilulla verokilpailullaan.

Suomi on saavuttanut kaksi tavoitetta: köyhyyden vähentämiseen ja puhtaan energian tarjoamiseen liittyvät tavoitteet. Suurimmat haasteet liittyvät kestävään kulutukseen, nälkään ja ilmastotoimiin. Nälkätavoitteessa haasteita aiheuttaa muun muassa ylipainoisuus, ei varsinainen nälkä.

Raportissa mitataan ensimmäistä kertaa myös maiden sitoutumista monenkeskisyyteen. Indeksi tarkastelee esimerkiksi sitä, kuinka paljon maat ovat ratifioineet kansainvälisiä sopimuksia, miten ne äänestävät YK:n yleiskokouksissa ja onko niillä jäsenyyksiä YK-organisaatioissa. Tämän indeksin kärjessä on pieniä maita, kuten Barbados, Antigua ja Barbuda sekä Uruguay. Hännillä ovat Yhdysvallat, Somalia, Etelä-Sudan, Israel ja Pohjois-Korea. Suomi on vasta sijalla 117.

Raportin mukaan etenkin kehittyvät maat tarvitsevat tavoitteiden saavuttamiseen ennen kaikkea rahaa. Tarvitaan uusia instituutioita, uusia globaalin rahoituksen muotoja ja painopisteitä, jotta tavoitteet voitaisiin ohjata oikealle uralle, se sanoo. Ratkaisuihin voisivat kuulua esimerkiksi globaali hiilivero tai laiva- ja lentomatkustamisen verottaminen. Painopisteinä pitäisi olla esimerkiksi laadukas koulutus, terveyspalvelut, päästötön energia sekä kestävä maatalous.

YK:n kestävän kehityksen seurantakokous alkaa heinäkuun 8. päivänä. Tulevaisuushuippukokous puolestaan järjestetään syyskuussa yleiskokouksen yhteydessä.