Ihmisoikeusjärjestöt ovat ottaneet varovaisesti vastaan Etiopian pääministerin eilisen ilmoituksen, jonka mukaan maa vapauttaa poliittiset vangit.

”Ilmoitus saattaa olla merkki Etiopian verisen sorron ajan loppumisesta. Vangeille, jotka ovat olleet vuosia vangittuna poliittisesti motivoitujen ja tekaistujen syytteiden perusteella, ilmoitus tulee kuitenkin pahasti myöhässä”, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Etiopian tutkija Fisseha Tekle järjestön tiedotteessa.

Uutistoimisto Reutersin mukaan pääministeri Hailemariam Desalegn perusteli päätöstä ”kansallisella liennytyksellä”. Hän lupasi myös sulkea pahamaineisen Maekelawin pidätyskeskuksen ja muuttaa sen museoksi.

Monet kysymykset jäivät kuitenkin avoimiksi, huomauttaa ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin (HRW) Afrikan sarven tutkija Felix Horne. Aikataulua ei kerrottu, ei myöskään sitä, kenet määritellään poliittisiksi vangeiksi – vain tunnetut hahmot vaiko myös ne tuhannet, jotka on pidätetty esimerkiksi rauhanomaisten protestien vuoksi, hän kirjoittaa.

Etiopian poliittinen tilanne on viime aikoina ollut levoton. Maassa on ollut etnisiä kahakoita sekä maaoikeusprotesteja. Maan johto rajoittaa mediaa ja nettiä sekä pidättää poliittisia toisinajattelijoita ja rauhanomaisia mielenosoittajia. HRW:n mukaan viimeisten kahden vuoden aikana turvallisuusjoukot ovat pidättäneet kymmeniä tuhansia ihmisiä ja tappaneet yli tuhat mielenosoittajaa.

Poliittisten vankien vapauttaminen onkin vasta alku. Järjestöjen mukaan Etiopian pitää myös tarkistaa lainsäädäntöään ja esimerkiksi sallia protestointi. 

”Hallituksen pitäisi lähettää turvallisuusviranomaisille maanlaajuisesti viesti, että kidutusta ja muuta kaltoinkohtelu on kiellettyä ja siitä rangaistaan. Se voi aloittaa asettamalla vastuuseen ne, jotka ovat vastuussa kidutuksesta Maekelawissa”, Horne kirjoittaa.

Etiopian tilanne on herättänyt myös kansainvälistä huolta niin Yhdysvalloissa kuin EU:ssakin, ja Hornen mukaan ilmoituksen taustalla saattaa olla pyrkimys hiljentää kansainvälinen kritiikki. Hallitusten pitäisikin nyt painostaa Etiopiaa lähiviikkoina myös toteuttamaan päätöksensä, hän toteaa.