EU velvoittaa niin sanottuja konfliktimineraaleja maahantuovat yritykset varmistamaan, ettei niiden kauppa rahoita konflikteja tai ihmisoikeusrikkomuksia. Uusi, sitova sääntely tulee voimaan vuonna 2021.

Sääntely koskee tinan, tantaali, volframin ja kullan tuojia. Niiden on jatkossa varmistettava tuotantoketjunsa vastuullisuus. Säännöt eivät koske pienimpiä tuojia, kuten hammaslääkäreitä tai korukauppiaita, eivätkä myöskään raaka-aineiden lopputuotteiden valmistajia.

Sopimus on kompromissi, sillä alun perin EU-komissio ja -parlamentti olivat erimielisiä sääntelystä. Komissio ehdotti alun perin vapaaehtoista sääntelyä, parlamentti taas halusi, että sääntely olisi pakollista ja ulottuisi myös lopputuotteisiin.

Kansalaisärjestöt ovat ilmaisseet päätöksen takia sekä pettymystä että tyytyväisyyttä.

"On valitettavaa, että kunnianhimoinen tavoite vesittyi viime metreillä ja jätti merkittäviä määriä mineraaleja sääntelyn ulkopuolelle. Toisaalta askel on tärkeä, sillä kyseessä on ensimmäinen kerta, kun yrityksiltä edellytetään huolellisuusvelvoitteen noudattamista", sanoo toiminnanjohtaja Anna Ylä-Anttila Eettisen kaupan puolesta ry:stä järjestön tiedotteessa.

Komission mukaan sopimus varmistaa, että 95 prosenttia kaikesta neljästä mineraalista tuotetaan kestävästi. EurActiv-uutissivuston haastatteleman Amnesty Internationalin edustajan Nele Meyerin mukaan porsaanreiät voivat kuitenkin johtaa siihen, että EU:n alueelle tulee miljoonien arvosta mineraaleja ilman tutkintaa.

Neljän konfliktimineraalin kaupan arvoksi on arvioitu vuosittain yli 123 miljardia euroa, josta EU:n osuus oli noin 16 prosenttia vuonna 2013. Niitä hyödyntävät esimerkiksi auto- ja kännykkäteollisuus. Mineraalikaupan tiedetään rahoittaneen konflikteja ja ihmisoikeusloukkauksia esimerkiksi Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Kolumbiassa.