Suomalaiset kansalaisjärjestöt aikovat kerätä rahoitusta yhä enemmän yksityisen varainhankinnan keinoin. Moni on kääntänyt katseensa tavallisten lahjoittajien lisäksi etenkin yrityksiin samaan aikaan, kun julkista tukea on saatavilla yhä vähemmän ja järjestöjen välinen kilpailu kovenee.

121 suomalaiselle kansalaisjärjestölle tehdyn kyselytutkimuksen mukaan järjestöt tavoittelevat yksityisen varainhankinnan, kuten jäsenmaksujen ja tuotemyynnin lisäämisen, keinoin nyt tuplasti suurempaa rahasummaa kuin vuonna 2014. Erityisen korkeat odotukset on urheilujärjestöillä sekä myös kehitysyhteistyöjärjestöillä, joista jälkimmäiset toivovat keräävänsä vuoden aikana keskimäärin yli miljoona euroa per järjestö. Kaksi vuotta sitten tavoite pyöri vajaassa puolessa miljoonassa eurossa.

Rahoituspohjan laajentamisen trendi on järjestökentällä yleinen, mutta kehitysyhteistyöjärjestöjen kohdalla sitä selittää etenkin ulkoministeriön viime vuonna aloittama kehitysyhteistyön leikkauspolitiikka, sanoo kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepan asiantuntija Auli Starck. Kepa on yksi kyselyn teettäneistä järjestöistä.

"Aiemmin ulkoministeriön rahoitus oli suhteellisen hyvällä tasolla ja kasvusuuntaista ja järjestöt luottivat siihen, että niillä oli yksi vakaa pääasiallinen rahoittaja. Nyt monet kertoivat joutuneensa lisäämään varainhankintaa", hän kertoo.

Kyselyyn vastasi yhteensä 41 kehitysyhteistyöjärjestöä. Monet niistä olivat suuria järjestöjä, mikä Starckin mukaan selittää osaltaan myös kunnianhimoisia rahallisia tavoitteita. Tavoite kerätä yli miljoona euroa per järjestö on hänen mukaansa mahdollisuuksien rajoissa.

"Varmasti se joiltakin onnistuu, mutta varainhankinta ei ole helppoa. Pitää muistaa, että se myös vie resursseja", hän muistuttaa.

Napinaa byrokratiasta

Useimmat kyselyyn osallistuneet järjestöt saavat julkista tukea, ja verrattuna vuoteen 2014 aiempaa suurempi osuus, noin 15 prosenttia, aikoi panostaa siihen myös lähimmän vuoden aikana. Silti julkisen tuen tärkeys tukimuotona on järjestöjen mukaan vähentynyt. Vain runsas viidennes mainitsi sen tärkeimpien tukimuotojen joukossa; vielä vuonna 2014 sen mainitsi yli puolet vastanneista.

Julkisen tuen huvetessa järjestöt kertoivat kyselyssä panostavansa jatkossa etenkin kertalahjoituksiin sekä yritysyhteistyöhön. Yritysyhteistyön satsaavien osuus on noussut parissa vuodessa 32 prosenttiin 14:sta. Kehitysyhteistyöjärjestöt eivät kuitenkaan ole lähdössä yritysyhteistyöhön aivan yhtä innokkaasti kuin muut järjestöt, vaan ne panostavat etenkin kertalahjoituksiin.

"Kehitysjärjestöt näkevät yritysyhteistyössä paljon potentiaalia, mutta varmasti on huomattu, ettei se tapahdu noin vain. Yritysyhteistyö vaatii uudenlaista otetta. Kertalahjoitusten kerääminen on järjestöille tutumpaa", Starck toteaa.

Tutkimuksen mukaan järjestöjen mielestä myös varainhankintaan liittyvät haasteet ovat lisääntyneet. Verrattuna vuoteen 2014 kaksi kertaa suurempi osuus on kokenut avustusprosessin eri vaiheissa vaikeuksia. Starckin mukaan kehitysyhteistyöjärjestöt napisivat kyselyssä etenkin rahapulasta mutta myös raskaista haku- ja raportointikäytännöistä.

Kyselyn toteutti huhtikuussa Taloustutkimus Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n, Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan, Kepan, Suomen sosiaali ja terveys ry:n sekä liikuntajärjestö Valo ry:n toimeksiannosta. Kysely on tehty aiemmin vuosina 2011 ja 2014.