Pitkään pusattu työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työryhmän mietintö suomalaisyritysten ihmisoikeusvastuun lisäämisestä on pettymys. Uusia konkreettisia avauksia ei juuri ole, toteaa aiheeseen erikoistuneen Finnwatch-järjestön toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.

Mietinnössä kehutaan suomalaisyritysten hyvää tahtotilaa ihmisoikeusasioissa, mutta Vartiala on eri mieltä.

"On ihan selvää, että yritysten tehtävänä on tuottaa voittoa. Usein ihmisoikeuksien kunnioittaminen on yrityksille kustannus eikä se voi olla vapaaehtoista toimintaa. Siksi sääntelykehyksen on oltava kunnossa", hän toteaa.

TEM:n työryhmä julkisti keväällä mietinnön siitä, miten yritysten vastuuta ihmisoikeuksista voitaisiin Suomessa vahvistaa. Taustalla ovat YK:n vuonna 2011 julkaisemat yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat periaatteet, niin sanotut Ruggien periaatteet, joista muun muassa EU-komissio on toivonut kansallisia toimeenpanosuunnitelmia.

Suomessa ehdotus toimeenpanosuunnitelmaksi on nyt valmis. Sidosryhmien, kuten kansalaisjärjestöjen oli mahdollista kommentoida mietintöä perjantaihin asti.

"Liian vaikeaa"

Työryhmä ehdottaa mietinnössä muun muassa lainsäädäntöselvityksen tekoa kansainvälisen liiketoiminnan sääntelystä, jotta ihmisoikeusloukkauksia voitaisiin estää.

Se on Vartialan mukaan mietinnön parasta antia. Sen sijaan monet muut järjestöjen ajamat asiat ammutaan alas. Järjestöt olisivat muun muassa halunneet, että julkisia hankintoja säätelevään hankintalakiin sisällytettäisiin velvollisuus ottaa hankinnoissa huomioon sosiaaliset näkökohdat.

Työryhmän mukaan se olisi kuitenkin liian hankalaa. Suomessa hankintalaki ei ota kantaa siihen, millaisin ehdoin jotakin hankitaan. Koska hankintojen kohteita on paljon, velvoitteiden asettaminen niihin kaikkiin olisi haastavaa. Lisäksi valtio voi vaikuttaa kuntien hankintoihin vain hankintalain kautta, se perustelee.

Vartiala ei perusteluja ymmärrä.

"Jo tällä hetkellä hankintalaki sanoo, mitä asioita tarjouspyynnöissä pitää huomioida. Esimerkiksi ILO-sopimukset mainitaan. Pienilläkin muutoksilla voisi saada sosiaaliset erityiskriteerit pakollisiksi, eikä se muuttaisi lain luonnetta nykyisestä."

Järjestöt olisivat halunneet myös, että yrityksillä olisi lakisääteinen velvoite huolehtia ihmisoikeuksista. Työryhmän mukaan ihmisoikeuksien noudattamisessa huolellisuusvelvoitteen määrittely olisi kuitenkin vaikeaa.

"Meillä on jo esimerkiksi kuluttajansuojaan ja elintarviketurvallisuuteen liittyviä vastaavia huolellisuusvelvoitteita. Samaa analogiaa voitaisiin käyttää ihmisoikeuksiin, jos haluttaisiin. Pitäisi luoda kansallinen standardi, jonka avulla voitaisiin määritellä, mikä on riittävää huolellisuutta ihmisoikeuskysymyksissä", Vartiala toteaa.

Käsittely uhkaa jäädä

Aiemmin vastaavia suunnitelmia ovat EU-maista julkaisseet ainakin Iso-Britannia, Hollanti, Italia ja Tanska. Ne eivät ole Vartialan mukaan onnistuneet paljon Suomea paremmin, vaan konkretia puuttuu. Vika ei hänen mukaansa ole periaatteiden vaikeudessa, vaan poliittisen tahdon puutteessa.

Finnwatch on jättänyt yhdessä kymmenen muun suomalaisjärjestön kanssa mietinnöstä lausunnon. Eetti ry on lausunnon lisäksi luovuttanut aiheesta työministeri Lauri Ihalaiselle (sd) vetoomuksen.

Kommenttien keruun jälkeen ei kuitenkaan ole selvää, mitä mietinnölle tapahtuu, kertoo työryhmän puheenjohtaja, hallitusneuvos Antti Riivari työ- ja elinkeinoministeriöstä. Hänen mukaansa mietintö vaatii hallituksen käsittelyn "jollain tavalla", mutta vielä ei tarkkaan tiedetä, miten.

Vartialan mukaan huolena on, että mietintö jää hallituksen iltakoulun pureskeltavaksi eikä virallisia linjauksia seuraavaa hallituskautta ajatellen tehdä.