Näyttelijä Risto Kaskilahti halaa kenialaista kummityttöään Suomen World Visionin kampanjavideolla. Mukana on myös suomalainen Apu-lehti, jonka kanteen Kaskilahti ja kummityttö Lydia päätyvät myöhemmin.

"Kyyneleiltäkään ei vältytty, vaan sain pyyhkiä niitä tuon tuosta", Kaskilahti kertoo myös MTV3:n nettisivuilla.

Kaskilahti on yksi kehitysyhteistyöjärjestö Suomen World Visionin tänä vuonna rekrytoiduista lähettiläistä. Samaa konseptia, julkkisten käyttöä kampanja- ja varainkeruutyössä, käyttää moni muukin suomalaisjärjestö.

Esimerkiksi laulaja Jesse Kaikuranta on kertonut kokemuksistaan Kirkon Ulkomaanavun matkalta Sierra Leonessa ja Lauri Tähkä Nepalissa. Kirjailija Jari Tervo taas oli yksi Suomen Punaisen Ristin (SPR) rasismin vastaisen kampanjan keulakuvista viime keväänä. Järjestöjen mukaan taustalla on tarve tavoittaa julkkisten kautta uusia yleisöjä ja saada lisää medianäkyvyyttä.

"Sellaiset ihmiset, jotka ovat kiinnostuneita kehitysyhteistyöasioista, tavoittavat viestimme muutenkin. Mutta jos ajatellaan tavallisia, kiireisiä suomalaisia, lähettiläiden kautta voidaan välittää edes vähän tietoa siitä, mitä teemme kehitysmaissa", sanoo Kirkon Ulkomaanavun viestintäjohtaja Veera Hämäläinen.

Ei pelkkiä hyviksiä

Järjestöjen mukaan julkkiksia ei valita yhteistyöhön vain sillä perusteella, että he ovat julkisuudessa.

"Ihmisen toiminnan ja satunnaisen esiintymisen meidän asioidemme puolesta täytyy sopia yhteen. Se ei tarkoita, että hakisimme vain hyviksiä, vaan tavallisia ihmisiä, jotka kuitenkin ovat median kautta tuttuja", kuvailee SPR:n tiedotuspäällikkö Outi Pärnänen.

Suomen World Vision halusi lähettiläikseen julkkiksia, joiden oma osaaminen liittyisi jotenkin järjestön keskeisiin teemoihin.

"Tarkoitus oli, etteivät he jää vain kasvoiksi, vaan tulevat oikeasti toimintaan mukaan. Olisi lyhyt tie lähteä sen perään, että kenestä löytyy paljon klikkauksia", viestintäjohtaja Unna Lehtipuu sanoo.

Esimerkiksi julkkiskokki Tomi Björck valittiin järjestön työhön mukaan ravitsemusalan tietämyksensä ansiosta, ja hänen on määrä osallistua alan ammattikoulutushankkeeseen Sri Lankassa. Muotisuunnittelija Paola Suhonen taas on matkustamassa Peruun selvittämään, voisiko hän työllistää perulaisia käsityöläisnaisia hankkeissaan.

Inflaatio uhkaa

Järjestöjen kokemukset julkkisten käytöstä ovat lähes pelkästään positiivisia. Julkkikset ovat lähteneet innolla mukaan ja näkyvyys on ollut hyvä.

"Näkyvyys yllätti. Mukana oli myös onnea: sekä Jesse Kaikurannalla että Lauri Tähkällä oli samoihin aikoihin levynjulkistaminen. Sillä tavalla media oli muutenkin vähän kiinnostuneempi heistä", Veera Hämäläinen sanoo.

Sitä, onko julkkiksista suoraa taloudellista hyötyä, on järjestöjen mukaan vaikea laskea. Kulut eivät kuitenkaan ole suuret, sillä esimerkiksi World Visionin ja Kirkon Ulkomaanavun lähettiläille ei makseta erillisiä palkkioita. SPR:llä asioista sovitaan tapauskohtaisesti.

Entäpä sitten julkkikset itse? Kyynikko pohtii, onko hyväntekeväisyys heille pyyteetöntä auttamishalua vai onko kyseessä tarve kiillottaa omaa sädekehää. Sellainen tarve on tosin jokaisella ihmisellä, toteaa SPR:n Outi Pärnänen.

"Varsinkin esiintyvien taiteilijoiden puolella on kuitenkin paljon halua muuttaa maailmaa paremmaksi. He kiertävät ympäri Suomea ja näkevät kaikenlaisia ihmisiä. Siinä syntyy aika hyvä yhteiskunnallinen visio", hän toteaa.

Järjestöt ovat tietoisia myös siitä, että julkkisilmiö saattaa kärsiä inflaation, kun jokaisella järjestöllä on oma puolestapuhujansa ja lisäksi samat naamat pyörivät erilaisissa gaalailloissa. Veera Hämäläinen uskoo, että valintojen tarkka pohtiminen helpottaisi ongelmaa.

"Suomessa on vähän ollut sitä vikaa, että julkkikset menevät kaikkeen hyvään mukaan. Järjestöt voisivat miettiä enemmän, miksi ottavat julkkiksen ja mihin tarkoitukseen, ja julkkikset voisivat pohtia, mihin haluavat mennä. Jos menee mukaan kaikkeen, siitä ei ole samanlaista hyötyä kummallekaan osapuolelle", hän toteaa.