Kehitysyhteistyötoimijoiden keskuudessa vallitsee vahva konsensus siitä, että valtion suoralla budjettituella on tärkeä paikka kehittyvien talouksien auttamisessa. Näin arvioivat järjestötoimijat, kansanedustajat ja virkamiehet ulkoministeriön kumppanuusjärjestöjen järjestämässä tilaisuudessa 12. maaliskuuta.

Kehityspolitiikan toimijat tukeutuivat arvioissaan myös suomalaisten enemmistön kantoihin, joista mielipidetutkimusten mukaan noin 80 prosenttia kannattaa kehitysyhteistyötä.

"Suomalaisten globaali solidaarisuus on vahvalla pohjalla, sillä sen perusta vahvoine kansalaisjärjestöineen luotiin jo tsaarinvallan aikana", muistutti Maria Immonen Suomen Lähetysseurasta.

Merkittävimmän soraäänen paneelissa esitti perussuomalainen poliitikko Hanna Mäntylä, jonka mukaan kehitysyhteistyötä ei tulisi välttämättä rahoittaa budjettituella suomalaisten veronmaksajien pussista, vaan kansalaisten tulisi itse saada päättää, mihin rahansa laittavat. Mäntylän mukaan kehitysyhteistyö voisi toimia enemmän hyväntekeväisyyspohjalta. Kansalaisjärjestöille hän sen sijaan antoi tunnustusta ja niille tulisikin Mäntylän mielestä suunnata lisärahoitusta.

Täysin ongelmattomaksi ei budjettitukea myöskään sen puolustajien parissa nähty. Tuen arvioitiin kuitenkin toimivan hyvin valtioissa, joiden instituutiot ovat kunnossa.

Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Pauliina Saares tähdensi, että valtioita tarvitaan kansalaisjärjestöjen rinnalla, turvaamaan pitkäkestoinen ja kestävä kehitys sekä vähentämään kentän pirstaleisuutta. Saares muistutti myös Suomen sitoutumisesta nostaa kehitysyhteistyövarat 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tavoitteesta ollaan pahasti jäljessä ja viimeviikkoisessa kehysriihessä määrärahoihin tehtiin suuria leikkauksia.