Suomalaiset kansalaisjärjestöt haluavat kuntien ryhtyvän tekevän julkisia hankintoja vastuullisemmin.

”Ihmisoikeudet jäävät julkisissa hankinnoissa hintakilpailun jalkoihin. Kunnat ostavat tietämättään kehitysmaista jopa pakkotyöllä ja lapsityöllä tuotettua ruokaa, elektroniikkaa, tekstiilejä, huonekaluja ja katukiviä”, sanoo Reilu kauppa ry:n vaikuttamistyön päällikkö Tytti Nahi.

Järjestöt ovat julkaisseet oppaan (pdf), jossa neuvotaan, miten julkisissa hankinnoissa voidaan välttää lapsityövoimalla tai muuten epäeettisesti valmistettujen tuotteiden ostaminen. Taustalla on tänä vuonna uudistunut hankintalaki, jonka mukaan kunnat voivat hankintoja tehdessään huomioida tarjouskilpailuissa myös eettiset ja sosiaaliset kysymykset.

Järjestöt toivoivat lakiin vahvempaa kirjausta, sillä käytännössä eettisyyden huomiointi on lain mukaan vapaaehtoista. Nyt järjestöt toivovat, että kunnat käyttäisivät kuitenkin lain tarjoamaa mahdollisuutta tehdä eettisiä valintoja.

Oppaassa kehotetaan kuntia ottamaan vastuullisuus huomioon jo suunnitteluvaiheessa ja esimerkiksi edellyttämään sitä myös hankintasopimuksessa. Vastuullisuus voidaan varmistaa myös hankkimalla tuotteita, joilla on erilaisia vastuullisuussertifikaatteja. Perinteisten kahvin ja banaanin lisäksi jopa katukiviä myydään sertifioituina, oppaassa kerrotaan. Esimerkiksi Vantaalla ja Espoossa on myös kokeiltu vastuullisten työvaatteiden hankkimista.

Suomessa käytetään julkisiin hankintoihin vuosittain noin 35 miljardia euroa. Kaksi kolmasosaa hankinnoista tehdään juuri kuntasektorilla.