Kuntaliitto pettyi kehy-ohjelmansa leimaamiseen
Kuntaliiton kehitysyhteistyöohjelmassa ei löytynyt epäiltyjä varojen väärinkäytöksiä, sanoo erityistilintarkastuksen teettänyt ulkoministeriö.
Kuntaliiton hallinnoimassa kehitysyhteistyöohjelmassa ei ole löytynyt varojen väärinkäytöksiä, vaikka sitä aiemmin epäiltiin, käy ilmi ulkoministeriön teettämästä erityistilintarkastuksesta.
Ulkoministeriö keskeytti kesällä tuen Suomen ja Afrikan kuntien väliselle kehitysyhteistyöohjelmalle, kun kävi ilmi, että hankkeissa epäiltiin ongelmia muun muassa talousraportoinnissa, sisäisessä valvonnassa sekä koko ohjelman tuloksellisuudessa yleensä.
Ulkoministeriön vastikään valmistuneen tarkastuksen mukaan ongelmia on ollut sisäisessä valvonnassa ja hyvän hallintotavan noudattamisessa, mutta varsinaisia väärinkäytöksiä ei ole tapahtunut.
Tarkastuksessa suositellaan, että hankkeessa vahvistettaisiin etelän kuntien taloushallinnon osaamista ja kehitettäisiin raportointia. Lisäksi ohjeistusta hyväksyttävistä kustannuksista on täsmennettävä. Kuntaliiton on vahvistettava myös omaa seurantaansa ja valvontaansa.
Kuntaliiton kehitysyhteistyöohjelmassa ollaan pahoillaan siitä, että hanke ehdittiin leimata julkisuudessa jo ennen tarkastuksen tekoa. Myös suositus valvonnan tehostamisesta ihmetyttää.
"Kun ohjelmakausi alkoi, ministeriö nimenomaan vähensi sitä henkilökuntaa, jonka Kuntaliitto saa palkata ohjelmaan tueksi. Nyt sitten sanotaan, että pitäisi tehostaa", ihmettelee Kuntaliiton kansainvälisten järjestösuhteiden johtaja Heikki Telakivi.
Hänen mukaansa ongelmista olisi pitänyt keskustella ennen kuin ohjelma keskeytettiin ja julkisuuteen kerrottiin väärinkäytösepäilyistä. Telakivi kuitenkin uskoo, että kyse on osittain väärinkäsityksistä. Kuntien välinen yhteistyö on ministeriöllekin uusi asia eikä istu vanhoihin raameihin.
"Meille ei ole sellaisia kriteerejä ja ohjeistuksia, joita on insinöörihankkeille tai järjestöille. Tässä ehkä haetaan sitä, mitkä ovat oikeat menettelytavat", hän pohtii.
Telakivi kuitenkin uskoo, että neuvotteluissa löydetään jälleen yhteisymmärrys.
Jatko selviää pian
Ohjelman jatko selviää lähiaikoina, kun ministeriössä käydään läpi tarkastuksen suositukset. Lopullisen päätöksen jatkosta tekee kehitysministeri Heidi Hautala.
Tällä hetkellä Kuntaliiton pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelmassa on mukana yhteensä 15 kuntaparia, joissa toinen osapuoli on suomalainen ja toinen osapuoli afrikkalainen kunta.
Erityistilintarkastukseen joutuneet kuntaparit olivat Hämeenlinna–Nakuru, Raasepori–Grahamstown, Kangasala–Keetmanshoop, Lempäälä–Ondangwa, Tampere–Mwanza ja Vantaa–Windhoek.
Ulkoministeriö on käyttänyt hankkeeseen vuodesta 2000 alkaen noin 13,7 miljoonaa euroa.
Kiistelyä alkoholista ja hallintokuluista
Kuntaliitolla ja ulkoministeriöllä on ollut erimielisyyksiä muun muassa kehitysyhteistyöohjelman alkoholi- ja hallintokuluista.
Uuden tarkastuksen mukaan ruoka- ja juomatarjoilua on kyllä ollut, mutta sen osuus rahoituksesta ei ole ollut suuri. Ongelmana oli enemmän dokumentointi, kertoo ulkoministeriön sisäisen tarkastuksen ja valvonnan yksikön ylitarkastaja Heli Iirola.
"Tarkastuksessa ei pystytty toteamaan, mikä oli vieraanvaraisuuskulujen yhteys hankkeisiin, eli dokumentointi oli puutteellista. Mistään ryyppäämisestä ei kuitenkaan ollut kyse", Iirola sanoo.
Kuntaliitto ja ulkoministeriö ovat kiistelleet myös hankkeen hallintokuluista, joiden väitettiin olevan yli 20 prosenttia. Iirolan mukaan tarkastuksessa kuitenkin selvisi, että osa kunnista on laskenut hallintokuluihin myös muita kuluja.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia