Afrikasta puhutaan nykyään yhä useammin maailman talouskasvun veturina, joka saa investointeja ja nousee köyhyydestä viime vuosina löytyneiden luonnonvarojen avulla.

Nigerialaista ympäristöaktivistia Nnimmo Basseytä puheet Afrikan talousbuumista eivät kuitenkaan vakuuta.

"Kasvutarina ei kerro totuutta tilanteesta. Se on yksi niistä keinoista, joita kansainväliset painostusryhmät, poliitikot ja ne, jotka haluavat riistää mannerta, käyttävät", hän tokaisee.

Muun muassa vaihtoehto-Nobelilla eli Rights Livelihood -palkinnolla palkittu Bassey vierailee parhaillaan Suomessa markkinoimassa viime vuoden lopulla suomennettua kirjaansa Kiehuva ja köyhtyvä Afrikka.

Hänen mielestään kasvupuheiden taustalla on halu saada Afrikka näyttämään mantereelta, joka on valmis investoinneille ja samalla hyväksikäytölle. Kirjassa kerrotaan tavoista, joilla monikansalliset yhtiöt riistävät Afrikan luonnonvaroja, kuten mineraali-, öljy- ja kaasuvarantoja. Tuloksena on Basseyn mukaan ympäristö- ja terveyshaittoja köyhille paikallisille yhteisöille ja vain vähän hyötyjä.

Yli 20 vuotta ympäristö- ja ihmisoikeuksia puolustaneen Basseyn ajatukset ovat radikaaleja. Kestävää kaivostoimintaa ei hänen mielestään ole olemassakaan, ja fossiiliset polttoaineet pitäisi Afrikassakin jättää käyttämättä.

"Kaivostoiminta on kuin amputointia, se vie kaiken. Se tuottaa voittoa vain, kun ympäristövaikutukset jätetään huomiotta ja kustannukset ulkoistetaan köyhille paikallisyhteisöille", hän toteaa.

Esimerkiksi kännyköiden ostaminen olisi Basseyn mukaan kuluttajille liian kallista, jos hintaan tulisivat mukaan metallien louhinnan aiheuttamat haitat.

Afrikka pärjäisi ilman riistoakin

Bassey kiinnostui ympäristöongelmista toimiessaan maan ihmisoikeusliikkeessä sotilasdiktatuurin aikana yliopistosta päästyään.

"Huomasin, että monet ihmisoikeusongelmat juonsivat juurensa ympäristöongelmista. Kun yhteisöt valittivat öljy-yhtiöiden tai hakkuiden aiheuttamista ongelmista, heitä vastaan lähetettiin sotilaita", hän kuvailee.

Bassey perusti Environmental Rights Action -järjestön, joka on sittemmin muun muassa nostanut oikeusjuttuja öljyvuotoja aiheuttaneita yhtiöitä vastaan. Tehtävää on riittänyt, sillä Niger-joen suisto Nigeriassa on surullisenkuuluisa etenkin öljy-yhtiö Shellin Ogonimaassa aiheuttamista ympäristötuhoista.

Vuonna 2011 ilmestyneen YK-raportin mukaan alueen siivoamiseen menee 30 vuotta. Basseyn mukaan lähes neljä vuotta raportin ilmestymisen jälkeen Shell ei ole tehnyt juuri mitään tuhojen korjaamiseksi.

Bassey myöntää, että luonnonvaroista voi olla hyötyäkin: ne voivat tuoda tuloja, vaikka toiminta olisikin kestämätöntä. Afrikka pärjäisi hänen mukaansa kuitenkin myös ilman riistoa.

Esimerkiksi Ghanassa kalastus voisi tuoda yhtä paljon tuloja kuin öljynporaus. Nyt öljynporaus kuitenkin tuhoaa kalastajien elinkeinoja, hän kertoo.

Afrikkalainen aktivismi yleistyy

Onko afrikkalainen ympäristöliike sitten saavuttanut mitään, kun luonnonvarojen riisto vain jatkuu? Basseyn mukaan pieniä voittoja on saatu aikaan. Tärkeintä on, että paikalliset yhteisöt ovat aiempaa aktiivisempia ja yrittävät taistella ympäristöongelmia vastaan.

"Ihmiset ottavat kohtalonsa omiin käsiinsä ja puhuvat omasta puolestaan, puolustavat ympäristöään. He ovat aiempaa tietoisempia, organisoituneempia ja mobilisoituneempia."

Jotakin kertonee sekin, että Bassey sai taannoin Nigerian presidentin myöntämän tunnustuksen ympäristöaktivismistaan. Onko se merkki siitä, että ympäristökysymyksistä on tulossa valtavirran politiikkaa?

"Sitä pitäisi kysyä presidentiltä", Bassey naurahtaa. "Toivottavasti ympäristöstä tulee tärkeä tekijä Nigerian politiikassa."

Nnimmo Bassey esiintyy Kepan Maailma kylässä -festivaalilla sunnuntaina 24.5.2015 klo 14.00–14.20 Amazon-lavalla sekä Mekong-lavalla lauantaina klo 18.10 ja Taiga-lavalla sunnuntaina klo 16.20. Hän puhuu myös After the Gold Rush -seminaarissa perjantaina 22.5.2015 klo 9.00–13.30.