(IPS) -- Viime viikkoina ainakin kolmessa eteläafrikkalaisessa kaupungissa väkijoukot ovat hyökänneet ulkomaalaisten omistamien liikeyritysten kimppuun. Asia ei ole jäänyt huomaamatta muualla Afrikassa, ja esimerkiksi Nigeriassa on tehty kostohyökkäyksiä maassa toimivia eteläafrikkalaisia yrityksiä vastaan.

Väkivallaksi asti yltyvä siirtolaisvastaisuus ei olekaan Euroopan tai Yhdysvaltain yksinoikeus. Mutta toisin kuin esimerkiksi äärimmäisen ulkomaalaisvastaisissa itäisen Euroopan maissa, Etelä-Afrikassa todella asustaa kookas siirtolaisyhteisö, jota maan hallitusta vaaditaan suojelemaan.

Poliitikot lietsovat vihaa

Jotta viharikoksia pystyttäisiin torjumaan, niiden taustoja pitää ymmärtää. Etelä-Afrikan humanististen tieteiden tutkimusneuvoston tutkijat ovatkin vuodesta 2003 lähtien vuosittain tutkineet eteläafrikkalaisten sosiaalisia asenteita. Viimeisin tutkimus antaa ainesta tulkinnoille siirtolaisvastaisten viharikosten vaikuttimista.

Tutkijat havaitsivat, että huomattava osa väestöstä syyttää ulkomaalaisia Etelä-Afrikan sosiaalisista ja taloudellisista ongelmista. Mitään varsinaisia todisteita ei ole esimerkiksi siitä, että siirtolaiset lisäisivät rikollisuutta tai työttömyyttä. Kyse onkin perusteettomista uskomuksista, joita vahvistavat poliitikkojen siirtolaisvastaiset lausunnot.

Rauhanomaisesta syrjinnästä väkivaltaan

Vuodesta 2015 lähtien tutkimuksessa on kysytty, onko vastaaja osallistunut väkivaltaan estääkseen siirtolaisia asumasta tai työskentelemästä lähialueella. Vastauksista pääteltiin, että siirtolaisvastaiset viharikokset ovat yleisempiä kuin aiemmin uskottiin. Muukalaispelkoisiin toimiin osallistumista ei myöskään paheksuta siinä mitassa kuin tutkijat ovat luulleet.

Siirtolaisvastaiseen väkivaltaan on kuitenkin osallistunut vain vähemmistö Etelä-Afrikan aikuisväestöstä. Osuus on pysynyt lähes samana vuodesta toiseen.

Suoranaisen väkivallan ohella esiintyy myös rauhanomaista siirtolaisvastaista syrjintää. Tutkimus tosin osoittaa, että väkivallaton siirtolaisvastainen toiminta on usein vain ensiaskel kehityksessä, joka vie muukalaispelon sytyttämään väkivaltaan. Siirtolaisvastaiset stereotypiat vaikuttavat vahvasti valmiuteen ryhtyä sanoista tekoihin.

Tutkimuksen huolestuttavimpia havaintoja onkin juuri tämä: useampi kuin joka kymmenes aikuinen eteläafrikkalainen ilmoitti, että vaikka he eivät vielä ole ottaneet osaa väkivaltaiseen toimintaan ulkomaalaisia vastaan, he olisivat valmiita siihen. Se tarkoittaa miljoonia tavallisia eteläafrikkalaisia.

Toimintaohjelma rasismia vastaan

Tutkijat suosittelevat, että hallitus ohjaisi muukalaiskammo-ongelman hoitoon voimavaroja suhteessa ongelman suuruuteen.

Etelä-Afrikalla on kansallinen toimintaohjelma rasismia, rotusyrjintää, muukalaispelkoa ja muuta suvaitsemattomuutta vastaan. Se sisältää siirtolaisten integraatiota, parempaa lainvalvontaa, kansalaisten valistamista ja siirtolaisten perustuslaillisten oikeuksien parempaa toteutumista. Suunnitelma hyväksyttiin viime maaliskuussa ja tutkimus osoittaa, että sillä on tukea kansalaisten parissa.