Rauhanjärjestö Sadankomitean uusi pääsihteeri Anni Lahtinen aloittaa työnsä rauhanaatteen kannalta hankalana hetkenä – Lähi-idän konfliktit ovat kärjistyneet, monessa Afrikan maassa etniset ja uskonnolliset kiistat ovat riistäytyneet käsistä ja Ukrainan kriisi vaikuttaa Suomeen asti.

Toisaalta konfliktien näkyvyys on saanut ihmiset kiinnostumaan rauhanliikkeestä. Lahtisen mukaan moni suomalainen on kuluneen kesän tapahtumissa pysähtynyt Sadankomitean kojulle etsimään lisätietoa ja kyselemään, mitä järjestö tekee.

"On ehkä herätty siihen, että tällaisia järjestöjä on olemassa. Toisaalta vähemmän on sellaisia ihmisiä, jotka haluaisivat itse lähteä mukaan toimintaan", hän toteaa.

Tavallisten kansalaisten aktivoiminen onkin asia, johon elokuun alussa tehtävässään aloittanut 30-vuotias Lahtinen haluaisi puuttua.

"Se, mitä Sadankomiteassa jatkuvasti pallotellaan, on, miten löytää balanssi asiantuntijajärjestön ja kansalaisjärjestön välillä. Miten pysyä vahvalla asiantuntijalinjalla ja silti puhutella tavallisia ihmisiä ja tehdä myös ruohonjuuritason työtä. Haluaisin, että ihmiset miettisivät itse, mitä voisivat tehdä sen sijaan, että he kysyvät, mitä rauhanliike tekee. Sen ei tarvitse olla vain mielenosoituksia ja marsseja", hän sanoo.

Sadankomitea on Lahtiselle tuttu järjestö, sillä lapsuudenkodissa luettiin järjestön kustantamaa Ydin-lehteä ja käytiin rauhanmarsseilla. Hän liittyi järjestöön yli kymmenen vuotta sitten ja on toiminut tänä vuonna sen varapuheenjohtajana.

Rauhanliike ei tällä hetkellä ole Suomessa kovin näkyvä tai arvostettu, hän toteaa.

"Ehkä sitä pidetään jotenkin itsestään selvänä. Irakin sota kymmenen vuotta sitten herätti ihmisiä, mutta toivon, etteivät ihmiset heräisi vasta siinä vaiheessa, kun tapahtuu jotain hirveää."

Katse pois Suomen navasta

Lahtinen kokee rauhanliikkeen päätehtäväksi enemmän konfliktien ehkäisemisen kuin ratkomisen – esimerkiksi maailmalla tällä hetkellä riehuvien konfliktien ratkaisuun rauhanjärjestöillä on vähän annettavaa tilanteiden monimutkaisuuden vuoksi.

Sadankomitea tulee hänen mukaansa lähiaikoina osallistumaan esimerkiksi keskusteluun suomalaisesta aseviennistä. Järjestö on lähdössä lähiaikoina mukaan kansalaisaloitteeseen, jossa vaaditaan kansanäänestystä siitä, pitäisikö Suomen lopettaa asekauppa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmia rikkovien maiden, kuten Israelin, kanssa.

"Suomessa ei ylipäätään keskustella Suomen asekaupasta avoimesti. Nyt tarkoitus on herätellä ihmisiä siihen, minkä maiden kanssa asekauppaa tehdään. Varsinkin näinä aikoina puhutaan usein, että vienti on tärkeää, mutta samaan aikaan, kun ollaan huolissaan maailman konflikteista, on hyvä tiedostaa myös oma rooli niissä", Lahtinen toteaa.

Hänen mukaansa rauhankysymyksiä tarkastellaan Suomessa liikaa vain suomalaisesta näkökulmasta.

"Esimerkiksi Ukrainan kriisissä Suomessa mietitään vientiä ja maanpuolustusta ja sitä, mitä Suomi voisi tehdä Venäjälle. Se on hyvin ymmärrettävää, mutta mieluummin toivoisin, että ratkaisut löytyisivät nimenomaan Ukrainan tilannetta hahmottamalla. Pitää luoda turvallisuutta alueella sen sijaan, että itse kaivaudutaan poteroihin ja ryhdytään puolustuskannalle. Suomen pitää olla aktiivisesti ajamassa sovitteluja eikä tuijottaa omaan napaansa", hän toteaa.