Suklaan taustalla on usein lapsityövoimaa, mutta kyselytutkimuksen mukaan moni suomalainen ei tiedä sitä
Reilu kauppa ry:n kyselytutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista jättäisi suklaan ostamatta, jos tietäisi, että sen tuotannossa on käytetty lapsityövoimaa. Yli kolmannes kuitenkin uskoo, että kaikki suklaa on tuotettu vastuullisesti.
Kaakaopapuja kuivumassa Ghanassa. 65 prosenttia kaakaosta kasvatetaan Ghanassa ja Norsunluurannikolla. Kuva: Ecosystem Services for Poverty Alleviation / CC BY-NC 2.0.
Suomalaiset haluavat valita ostoskoreihinsa vastuullisesti tuotettua suklaata, mutta siitä huolimatta kaikille suklaan ja lapsityövoiman yhteys ei ole selvä, käy ilmi Reilu kauppa ry:n tuoreesta kyselytutkimuksesta.
Kyselyn mukaan lähes puolet vastanneista valitsisi vastuullisesti tuotettua suklaata erittäin tai melko todennäköisesti, mikäli sitä olisi ostohetkellä tarjolla
Lähes kolme neljästä myös kertoi, että jättäisi suklaan kokonaan ostamatta, jos suklaaseen käytetyllä kaakaoviljelmällä olisi käytetty lapsityövoimaa.
Noin 36,5 prosenttia vastanneista kuitenkin luotti siihen, että kaikki suklaa on tuotettu vastuullisesti. Vajaa kolmannes epäili tätä ja loput eivät osanneet ottaa kantaa.
”Pitkälle jalostetun ja teollisesti tuotetun, ja jopa lähialueella valmistetun suklaan osalta monikaan ei tule ajatelleeksi keskeisen raaka-aineen alkuperän, kaakaopavun, vastuullista viljelyä. -- Suklaassa tai kaakaossa käytetty kaakaopapu voi todellisuudessa olla lapsityövoimalla kerättyä. Tämä saattaa tulla monille yllätyksenä”, toteaa Reilu kauppa ry:n vastuullisuuspäällikkö Tytti Nahi tiedotteessa.
Suurin osa maailman kaakaopavusta kasvatetaan Ghanassa ja Norsunluurannikolla, jossa lapsityövoiman käyttö on yleistä viljelijöiden köyhyyden takia. Kaakaonviljelijät ansaitsevat päivässä vain muutaman kymmenen senttiä, reilusti alle äärimmäisen köyhyyden rajan. Joidenkin arvioiden mukaan maiden kaakaoviljelmillä työskentelee jopa yli kaksi miljoonaa lasta.
Tällä hetkellä vastuullisesti, ilman lapsityövoimaa tuotettuna suklaana pidetään esimerkiksi Reilun kaupan tai UTZ:n sertifikaatin saanutta suklaata.
44 prosenttia kyselyyn vastanneista olisi valmis maksamaan vastuullisesti tuotetusta suklaasta korkeampaa hintaa.
”On ilahduttavaa, että ihmisten auttamishalu näkyy tutkimuksen vastauksista näin voimakkaasti. Monet meistä haluavat nyt tukea oman lähiseutunsa yrittäjiä ja valmistajia tämän hetkisessä, haastavassa tilanteessa. Vastuullinen ajattelu ja auttamisen halu olisi hyvä ulottaa omaan ostopäätökseen myös silloin, kun omassa lähikaupassa tehty valinta vaikuttaa raaka-aineeseen, tässä tapauksessa kaakaopavun viljelijälle ja hänen lapsilleen saakka”, Nahi toteaa.
Tutkimus tehtiin markkinatutkimusyhtiö Bilendin M3 Panelissa, ja siihen vastasi tuhat 18–75-vuotiasta. Otos kiintiöitiin kansallisesti edustavaksi sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia