Pakolaisia kuvaillaan usein taakkana isäntämaiden taloudelle, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan tilanne voi olla päinvastainen, etenkin, jos pakolaisille annetaan ruoka-avun sijasta suoraan käteistä.

Näin kävi Ruandassa, jossa tutkimuksen tehneet YK:n alainen Maailman ruokaohjelma (WFP) sekä Kalifornian Davisin yliopisto havaitsivat, että käteisapua pakolaiset tuovat paikalliseen talouteen huomattavasti enemmän rahaa kuin he saavat apuna.

"Löydökset ovat eivät vastaa yleistä käsitystä, jonka mukaan pakolaiset ovat avuttomia ja riippuvaisia ruoka-avusta. Data tukee viimeaikaisia tutkimuksia, joiden mukaan vaikka pakolaiset ovat muuttaneet pakosta ja elävät usein puutteessa, he ovat silti tuotteliaita ja voivat olla mukana isäntämaan taloudessa myönteisillä tavoilla", sanoo Davisin yliopiston professori J. Edward Taylor.

Arvovaltaisessa The Proceedings of the National Academy of Science- lehdessä julkaistussa tutkimuksessa oli mukana kolme pakolaisleiriä, joilla elää kongolaisia pakolaisia. Kahdella leirillä he saivat WFP:ltä käteisapua kännykän kautta, kolmannella taas ruoka-apua, kuten maissia, papuja ja öljyä. Haastattelujen ja taloudellisten mallinnusten avulla selvitettiin, miten pakolaiset vaikuttavat talouteen kymmenen kilometrin säteellä leireistä.

Tutkimuksen mukaan käteisapua saavista pakolaisista on taloudelle hyötyä, sillä he ostavat ruokatarpeensa usein leirien ulkopuolelta. Tämä on kasvattanut paikallisten kauppiaiden myyntiä. Tutkijat laskivat, että jokainen aikuinen pakolainen tuokin vuosittain 182–228 euroa paikallisten yhteisöjen talouteen. Summa on parhaimmillaan kaksi kertaa suurempi kuin pakolaisille annettu vuosisumma, noin 107–112 euroa. Vaikutukset ulottuivat myös laajemmille: laskelman mukaan pakolaiset lisäsivät kaupankäyntiä jonkin verran myös paikallisten yhteisöjen ja muun Ruandan välillä.

Sekä paikalliset että pakolaiset ovat käteisapuun tyytyväisiä.

"Minulle --- leiri ei ole uhka, vaan sillä on ollut positiivinen vaikutus minun ja kahden lapseni elämään. Pystyn nyt tienaamaan tarpeeksi, että voin kattaa kaikki kotini kulut", kertoi Claudine Mukamweza WFP:n mukaan.

Tutkimuksen mukaan ruoka-apu ei vaikuttanut yhtä myönteisesti talouteen. Suurin osa ruoka-apua saavista pakolaisista myi osan ruuastaan leirin ulkopuolella saadakseen rahaa. Usein he myivät ruokaa paikallisia hintoja halvemmalla, mikä taas pakotti paikalliset tuottajat kilpailemaan halvan ruuan kanssa.

Tutkimuksessa oli mukana 155–224 pakolaistaloutta ja leirien ulkopuolelta 162–243 kotitaloutta per leiri.