Ulkoministeriön paraikaa työn alle ottama uusi ihmisoikeusstrategia on hyvä tilaisuus tuoda lisää ryhtiä Suomen kansainväliseen ihmisoikeuspolitiikkaan, sanovat kansalaisjärjestöt.

Esimerkiksi Ihmisoikeusliitto peräänkuuluttaa lisää avoimuutta Suomen ulkopolitiikkaan. Järjestö pitää tärkeänä, että esimerkiksi turvallisuuspoliittisista aloitteista saisi tietoa jo niiden valmisteluvaiheessa.

"On hyvin vaikea arvioida esimerkiksi erilaisia sotilas- ja rajayhteistyön aloituksia ihmisoikeusnäkökulmasta, kun niistä ei etukäteen tiedetä mitään", sanoo Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Päivi Mattila.

Mattilan mukaan ihmisoikeuspolitiikkaa pitäisi tarkastella laajemminkin hallituksen muiden tavoitteiden kanssa, eikä pelkästään erillisenä poliittisena strategiana.

"Siihen, miten Suomi edistää kansainvälisiä ihmisoikeuksia, liittyy myös esimerkiksi yritysten kansainvälistä toimintaa koskevat näkökulmat, pakolais- ja turvapaikkapolitiikka sekä viisumien myöntämiset", Mattila sanoo.

Sekä Ihmisoikeusliitto että Vammaisfoorumi nostivat ulkoministeriön viime viikolla järjestämässä kuulemistilaisuudessa painokkaasti esille myös kansainvälisen vammaissopimuksen, joka Suomelta on vielä ratifioimatta. Sopimus pitäisi järjestöjen mukaan hyväksyä pikaisesti.

"Vammaissopimuksen ratifioinnin Suomessa ei pitäisi olla näin tuskallista, koska ratifiointi ei tuo mitään sellaista mihin Suomi ei olisi jo sitoutunut. Kyse on siitä, että sitoumukset tehtäisiin todeksi myös vammaisille henkilöille", sanoi tilaisuudessa puheenvuoron ottanut Vammaisforumin pääsihteeri Pirkko Mahlamäki.

Tilaisuudessa sekä ulkoministeri Erkki Tuomioja että Kansainvälisen ihmisoikeusasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Astrid Thors myönsivät olevansa tyytymättömiä sopimuksen hyväksymisen viivästymiseen. Syyksi Tuomioja sanoi muun muassa sen, että hyväksymistä varten koko lainsäädäntöä pitää muuttaa vastaamaan sopimusta.

Tuomiojan mukaan hallituksella on kuitenkin tarkoitus hyväksyä vammaislaki vielä tämän hallituskauden kuluessa, samoin kuin alkuperäiskansojen oikeudet turvaava ILO 169 -laki. Myös Euroopan neuvosto on kehottanut Suomen hallitusta etsimään ratkaisua saamelaisten maaoikeuksiin, mikä on edellytyksenä ILO-sopimuksen hyväksymiselle.

Suomi seuraa EU:ta

Ihmisoikeusstrategian valmistelu on ajankohtainen, sillä Euroopan unioni hyväksyi ensimmäisen ihmisoikeusstrategiansa viime kesäkuussa.

Tuomiojan mukaan myös maailmanpolittinen tilanteen muuttuminen ja eriarvoisuuden kasvaminen ovat vaikuttaneet siihen, että ulkoministeriö on aloittanut ihmisoikeuspoliittisten tavoitteidensa päivittämisen.

Tulevan strategian sisällöstä ministeri nosti esille muun muassa kansalaiskansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten ja naisten aseman vahvistamisen. Erityisesti 1325-työtä, eli YK:n päätöslauselman mukaista naisten ja tyttöjen suojelemista aseellisissa konflikteissa, ministeri piti onnistuneena esimerkkinä hallitusten ja kansalaisyhteikunnan välisestä yhteistyöstä.

Ihmisoikeusasioita Suomi edistää pääasiassa EU:n kautta, mutta niitä nostetaan ministeriön mukaan aktiivisesti esille myös maiden kahdenvälisissä suhteissa. Ihmisoikeuslähtöisyyttä on korostettu myös Suomen kehitysyhteistyön strategiassa.