Eriarvoisuus. Nyt. | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Eriarvoisuus. Nyt.

Sarjassa julkaistaan Maailma.netin ja ammattikorkeakoulujen yhteisessä hankkeessa syntyneitä juttuja eriarvoisuudesta. Lisätietoa täällä.

Miehet ja muut kuin ydinperheet jäävät syntyvyyskeskustelusta yhä syrjään

Raskausmaha, jonka päällä töppöset.

Miehet ja muut kuin ydinperheet jäävät syntyvyyskeskustelusta yhä syrjään

Asiantuntijat toivovat, että syntyvyyskeskustelussa huomioitaisiin kaikenlaiset perheet. “Lisääntyminen nähdään meidän kulttuurissamme vain naisten asiana, vaikka mukana on muitakin osapuolia”, sanoo tutkija Riikka Homanen.

Monta muuta asiaa jäi katveeseen, kun media rummutti Yhdysvaltain presidentinvaaleja

Lippuja, joista yhdessä lukee Trump 2024 Take America back.

Monta muuta asiaa jäi katveeseen, kun media rummutti Yhdysvaltain presidentinvaaleja

Trump-uutiset vievät tilaa muilta ulkomaanuutisilta. Professori Turo Uskalin mukaan ahkeraa uutisointia voi perustella Yhdysvaltain merkityksellä länsimaiselle yhteiskunnalle. Globaalin etelän mediassa uutisointia ei ole yhtä paljon.

”Kun pelkäämme vammaisia, pelkäämme myös omaa synkkää puoltamme” – Populaarikulttuurin pahishahmot ylläpitävät stereotypioita vammaisista vihollisina

Mies puolilähikuvassa.

”Kun pelkäämme vammaisia, pelkäämme myös omaa synkkää puoltamme” – Populaarikulttuurin pahishahmot ylläpitävät stereotypioita vammaisista vihollisina

Syyskuussa 2024 julkaistun The Penguin -tv-sarjan päähenkilö on näkyvästi vammainen pahishahmo. Kuva vammaisista vihollisina on ollut kulttuurissamme läsnä vuosisatojen ajan. Mikä tekee siitä niin ongelmallisen?

Voiko toimittajuuden ja lukivaikeuden yhdistää?

Värikkäitä kirjaimia.

Voiko toimittajuuden ja lukivaikeuden yhdistää?

Toimittajan työssä tarkka hahmotuskyky ja kieli ovat keskeisiä taitoja. Miten lukivaikeus vaikuttaa näihin taitoihin ja voiko toimittaja, jolla on lukivaikeus, menestyä urallaan? Voi, sanovat lukivaikeuden kanssa elävät toimittajat Saija Kivimäki ja Ruut Parikka.

Noora Dadu haluaa haastaa normatiivisen katseen

Nainen polkupyörän kera puolilähikuvissa.

Noora Dadu haluaa haastaa normatiivisen katseen

Näyttelijä-aktivisti Noora Dadun mukaan taide ei voi julistautua epäpoliittiseksi. Hän näkee valkoisen katseen lävistämän fiktion ja Palestiinaa koskevan medianarratiivin saman tarinakoneiston eri osina mutta uskoo myös tarinoiden muutosvoimaan.

Suomalaisen terveydenhuollon monikanavainen malli on ongelma tasa-arvon kannalta, mutta siitä ei juuri puhuta

Verikoeneula sinisellä kumihanskalla verhotussa kädessä.

Suomalaisen terveydenhuollon monikanavainen malli on ongelma tasa-arvon kannalta, mutta siitä ei juuri puhuta

Monesta eri osasta koostuva suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä ei takaa kaikille yhtäläisiä palveluita. 1980-luvulta asti terveydenhuoltoa seuranneen tutkimusprofessori Ilmo Keskimäen mukaan järjestelmän toimivuutta on vasta viime aikoina alettu kyseenalaistaa.

Naiset ovat vaarassa jäädä digitalisoituvan työelämän ulkopuolelle – Innovaatiokeskukset kannustavat tyttöjä teknologian pariin Ugandassa

Lapsia tietokoneiden ääressä.

Naiset ovat vaarassa jäädä digitalisoituvan työelämän ulkopuolelle – Innovaatiokeskukset kannustavat tyttöjä teknologian pariin Ugandassa

90 prosenttia lähitulevaisuuden työpaikoista vaatii digitaitoja, mutta etenkään matalan tulotason maissa naisilla ei aina ole mahdollisuuksia kehittää taitojaan. Ugandassa ongelmaa korjataan innovaatiokeskusten avulla, Suomessa parannetaan maahanmuuttajien digipalveluita.

Työelämän huono-osaisuus kasautuu maahanmuuttajille – Aiheesta ei haluta puhua, jotta työllistyminen ei vaikeudu entisestään

Tietokoneen ruutu ja kahvimuki.

Työelämän huono-osaisuus kasautuu maahanmuuttajille – Aiheesta ei haluta puhua, jotta työllistyminen ei vaikeudu entisestään

Rasismi sekä kieli- ja kulttuurierot vaikeuttavat maahanmuuttajien työllistymistä Suomessa. Kun töitä löytyy, työolot ja palkka ovat usein huonompia kuin kantaväestöllä ja häirintä yleisempää. Huonoimmassa asemassa ovat maahanmuuttajanaiset.

Avoin keskustelu kulttuurieroista uupuu Suomesta yhä

Bannerikuva, jossa teksti Kolumni ja naisen kuva.

Avoin keskustelu kulttuurieroista uupuu Suomesta yhä

Monilla suomalaisilla on islamista ennakkokäsityksiä, jotka vaikuttavat suhtautumiseen jo ennen kuin asioita edes yritetään ymmärtää. Kulttuurieroista pitäisi keskustella avoimesti ja tietoa vähemmistökulttuureista pitäisi lisätä, kirjoittaa opiskelija Hilla Ojala.

Tilaa aihepiirin Eriarvoisuus. Nyt. RSS-syöte